Hannes-myrsky ei pudottanut metsätilan kauppahintoja

Hannes-myrsky näkyi nopeasti puumarkkinassa, mutta ei samalla tavalla metsätilakaupan hehtaarihinnoissa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen, miksi puun hinnan lasku ei automaattisesti kaatanut metsätilojen hintoja.

Hannes-myrsky teki joulukuun lopulla 2025 pahaa jälkeä etenkin pohjalaismaakunnissa. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa joutuivat kaikki myrskyn kovaan käsittelyyn. Metsäkeskuksen 30.7.2026 uutisointi vahvisti sen, minkä moni metsänomistaja oli jo maastossa nähnyt: Hannes ei ollut mikään pieni paikallinen rysähdys, vaan merkittävä markkinatapahtuma.

Kuvassa alla näkyy kuitenkin metsämarkkinan mielenkiintoinen ristiveto. Mäntytukin ja mäntykuidun hinnat kääntyivät Hanneksen jälkeen laskuun, mutta metsätilojen keskimääräinen hehtaarihinta jatkoi nousuaan. Toisin sanoen puukaupan puolella käyrä niiasi, mutta metsätilakaupan puolella se ei vielä juuri kumartanut.

Tämä näyttää aluksi oudolta. Jos puun hinta laskee, eikö metsätilankin hinnan pitäisi laskea?

Ei välttämättä. Metsätila ei ole pelkkä tämän päivän puupino. Ostaja katsoo myös maapohjaa, sijaintia, tulevia hakkuumahdollisuuksia, metsän rakennetta, tieyhteyksiä, palstakokonaisuutta ja sitä, kuinka harvoin sopivia tiloja tulee myyntiin. Puun hinta vaikuttaa kyllä, mutta se ei yksin ohjaa koko tilakauppaa.

Hannes näkyi nopeasti puumarkkinassa, koska tuhopuuta tuli markkinoille pakolla. Tällainen puu pitää korjata ajallaan, korjuu voi olla hankalampaa ja kilpailutus ei aina toimi kuten normaalissa päätehakkuuleimikossa. Siksi etenkin kuitupuun ja myrskyalueiden hintataso voi reagoida nopeastikin.

Metsätilan hinta versus puun hinta

Metsätilakauppa reagoi hitaammin. Myyntiin tulleet tilat eivät välttämättä olleet pahimpia tuhokohteita. Ostajat saattoivat myös erottaa toisistaan hetkellisen puun hinnan notkahduksen ja metsäomaisuuden pitkän aikavälin arvon. Lisäksi metsätiloista on ollut kysyntää, ja tarjonta on rajallista. Kun hyvä tila tulee myyntiin, ostaja ei välttämättä jää odottamaan täydellistä markkinahetkeä.

Metsäkeskuksen luvut tekevät Hanneksen vaikutuksesta silti kiistattoman. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla myrskytuhohakkuita ilmoitettiin poikkeuksellisen paljon. Keski-Pohjanmaan osuus yksityismetsien pinta-alasta oli selvästi koko maan keskiarvoa suurempi, ja myös Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa kuuluivat alueisiin, joissa vaikutus oli merkittävä.

Siksi vuoden 2026 alkuvuotta ei kannata lukea normaalina metsävuotena. Puun hintaa tarkasteltaessa Hannes on selvä häiriötekijä. Kuva yllä osoittaa, että puun hintojen aallonpohja on jo nähty ja kurssi on ylöspäin. Metsätilojen hehtaarihinnoissa sama häiriö ei ainakaan heti näy samalla tavalla. Se kertoo siitä, että metsätilamarkkina hinnoittelee muutakin kuin juuri tämän hetken kantohintaa.

Johtopäätös on melko selvä: Hannes ravisteli puumarkkinaa, mutta ei vielä ravistellut metsätilakaupan hintatasoa alas. Kuvassa tämä näkyy hyvin: puun hintakäyrissä on myrskyn jälkeinen jarrutus, mutta metsätilojen €/ha-käyrät jatkavat sitkeästi ylöspäin.

Metsätilan ostaja näyttää siis katsovan Hanneksen yli. Ei niin, etteikö myrskyvahingoilla olisi merkitystä, vaan niin, että koko tilan arvo ei ratkea yhden myrskyn ja yhden puun hintajakson perusteella.

Metsätilan hinta versus puun hinta

Pohjalaismaakunnissa puumarkkina sekaisin

Metsäkeskuksen 30.7.2026 uutisoinnin olennainen uusi tieto ei ollut enää pelkästään Hanneksen kuutiomäärä, vaan laajempi kuva 2020-luvun myrskytuhohakkuista. Vuosina 2020-30.6.2026 myrskytuhohakkuita on ilmoitettu Suomessa noin 182 000 hehtaarilta, ja pelkästään vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla ilmoituksia kertyi 70 100 hehtaarilta. Se on poikkeuksellisen paljon.

Hanneksen jälki näkyy erityisesti pohjalaismaakunnissa. Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa kärsivät myrskystä huomattavasti. Keski-Pohjanmaalla myrskytuhohakkuiden osuus yksityismetsien pinta-alasta oli 2,9 prosenttia, kun koko maan vastaava osuus oli 1,4 prosenttia. Pohjanmaa nousi vielä korkeammalle, 4,2 prosenttiin. Kuntatasolla esimerkiksi Kaustinen, Kruunupyy ja Luoto erottuvat hyvin voimakkaasti.

Jos katsoo vain näitä lukuja, voisi odottaa, että metsätilojen ha-hinnat olisivat reagoineet laskemalla. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

MML:n yli 2 hehtaarin rakentamattomien metsätilojen keskiarvohinnat nousivat vuodesta 2025 alkuvuoteen 2026 useilla Hanneksen vaikutusalueilla. Keski-Pohjanmaalla ha-hinta nousi 3 903 eurosta 4 130 euroon. Etelä-Pohjanmaalla nousu oli 4 346 eurosta 4 603 euroon. Pohjanmaalla hinta nousi 4 889 eurosta 4 937 euroon ja Pohjois-Pohjanmaalla 3 222 eurosta 3 428 euroon. Myös koko maan keskiarvo nousi 4 789 eurosta 4 844 euroon hehtaarilta.

Puun hinta käyttäytyi toisin. Mäntytukin ja etenkin mäntykuitupuun hinnassa näkyi selvä heikentyminen. Kuitupuu oli erityisen herkkä, mikä on loogista: myrskypuu lisää tarjontaa, laatu ja korjuuolosuhteet heikkenevät, ja ostajat hinnoittelevat riskin nopeasti. Tukkipuu piti pintansa paremmin, mutta sekään ei ollut immuuni markkinan varovaisuudelle. Etelä-Pohjanmaan hinta-alue kärsi eniten kuitupuun hinnan painuessa maan alhaisimpaan tasoon. Pohjois-Pohjanmaan hinta-alue on selvästi puun hinnassa edellä, vaikka metsätilan ha-hinnassa on iso ero. 
Itseasiassa Keski-Pohjanmaa kuuluisi puuvirtatarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan hinta-alueeseen. 

Miksi metsätilojen hinnat eivät sitten laskeneet?

Ensimmäinen selitys on valikoituminen. Myrskyn pahimmin vaurioittamia tiloja ei välttämättä myydä heti. Omistaja saattaa ensin selvittää vahingot, vakuutukset, korjuut ja mahdollisen jatkohoidon. Markkinoille päätyneet kaupat voivat siksi painottua tiloihin, jotka eivät ole kärsineet pahimpia tuhoja tai joissa metsäomaisuuden kokonaislaatu on edelleen hyvä.

Toinen selitys on se, että metsätila ei ole sama asia kuin yksittäinen puuerä. Puun hinta on lyhyen aikavälin markkinahinta. Metsätilan hinta on pitkäaikaisen omaisuuserän hinta. Ostaja hinnoittelee puuston lisäksi maapohjaa, sijaintia, tieyhteyksiä, kehitysluokkajakaumaa, tulevia hakkuumahdollisuuksia ja vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoa. Yksi myrskyvuosi voi muuttaa tilakohtaista arvoa, mutta se ei välttämättä käännä koko maakunnan keskihintaa.

Kolmas selitys on tilastollinen. Maakunnallinen ha-hinnan keskiarvo ei vakioi kauppojen laatua. Jos alkuvuonna myydään parempia, suurempia tai tukkivaltaisempia tiloja, keskihinta voi nousta, vaikka samaan aikaan heikompien tai vaurioituneiden kohteiden arvo olisi laskenut. Keskiarvo ei kerro kaikkea riskistä.

Neljäs selitys liittyy Hanneksen luonteeseen. Metsäkeskuksen mukaan tuhot olivat laajoja mutta hajanaisia. Tämä tarkoittaa, että Hannes ei välttämättä näy yhtenäisinä suurina aukkoina jokaisella myyntiin tulevalla tilalla, vaan monina erikokoisina tuhokohteina eri puolilla aluetta. Tällainen tuho näkyy nopeasti puunkorjuun kustannuksissa ja puukaupan laadussa, mutta hitaammin metsätilakaupan tilastollisessa keskiarvossa.

Oma johtopäätökseni on, että Hannes on vaikuttanut puumarkkinaan selvästi, mutta metsätilamarkkinaan eri tavalla. Puumarkkinassa vaikutus näkyy hintapaineena ja korjuuriskinä. Metsätilamarkkinassa vaikutus näkyy ennen kaikkea tilakohtaisena riskinä, ei ainakaan vielä maakuntien keskimääräisen ha-hinnan laskuna.

Tämä ei tarkoita, etteikö Hannes alentaisi vaurioituneen tilan arvoa. Alentaa varmasti, jos puustoa on kaatunut paljon, korjuu on kallista, laatu on heikentynyt tai metsään jää jatkoriskejä. Mutta se tarkoittaa, ettei Hanneksen vaikutusta voi lukea suoraan MML:n ha-hintojen keskiarvosta.

Metsäarvioissa vuoden 2026 puun hintoja ja myrskytuhoalueiden kauppoja pitää siksi käsitellä varoen. Hannes-vuosi ei ole normaali markkinavuosi. Arvioinnissa tarvitaan useamman vuoden hintatarkastelua, tilakohtaista tuhojen selvittämistä ja erillistä harkintaa siitä, onko kyseessä normaali metsätalouskohde vai myrskyn jäljiltä riskillinen kohde.

Hannes-myrsky opettaa lopulta yksinkertaisen asian: puun hinta ja metsätilan hinta liikkuvat samaan suuntaan pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä ne voivat kertoa eri tarinaa. Vuonna 2026 puun hinta kertoi myrskyn aiheuttamasta markkinapaineesta. Metsätilojen ha-hinta kertoi siitä, että hyvästä metsämaasta ja laadukkaista tiloista oltiin edelleen valmiita maksamaan.

Kaustisella 30.7.2026

Manu Purola
Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto ry
toiminnanjohtaja

Lähteet ja aineisto: Metsäkeskuksen 30.7.2026 uutisointi, MML:n metsätilojen ha-hintatilastot, Luke/Metsäteollisuus ry:n puukaupan viikkohintatiedot sekä Metsäkeskuksen 15.1.2026 Hannes-tiedote, Metsäkeskuksen 2.4.2026 jatkotiedote, ja Ylen Keski-Pohjanmaan uutinen.