Maanmittauslaitos on päivittänyt palveluidensa hinnastoja 1.1.2026 alkaen, mikä vaikuttaa erityisesti lohkomistoimitusten kustannuksiin.
Lohkomisen hinnat 1.1.2026 alkaen
Maanmittauslaitos on päivittänyt kiinteistötoimitusmaksujen hinnaston 1.1.2026 alkaen. Uudistuksen taustalla on yleinen kustannustason nousu ja indeksikorotus noin 1 %, joka näkyy erityisesti lohkomistoimitusten hinnoissa.
Lohkottavan alueen pinta-ala (ha) Hinta (€) 2026 Muutos 2025 → 2026
Enintään 0,1 ha 1 240 € +10 €
p-ala 0,1–1 ha 1 470 € +10 €
1–5 ha 1 820 € +20 €
5–20 ha 2 210 € +20 €
20–60 ha 2 830 € +30 €
60–100 ha 3 330 € +30 €
100–200 ha 4 620 € +50 €
200–300 ha 5 970 € +60 €
300–400 ha 7 520 € +70 €
400–500 ha 9 090 € +90 €
Jokaista seuraavaa alkavaa 100 ha 820 € +10 €
Riitaiset toimitukset kannattaa välttää tekemällä sovinto- tai sopimusjako, joka pysyy huomattavasti edullisempana vaihtoehtona.
Kaupanvahvistuksen maksut 1.1.2026 alkaen
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan kaupanvahvistuksesta perittävä maksu on 143 € per kauppa tai luovutus ja asiakirjan jäljennös 2 € sivulta, alkaen 1.1.2026. Maa- ja metsätalousministeriö
Mahdolliset matkakulut lisätään, jos vahvistus tehdään muualla kuin viranomaistoimipaikalla.
🏡 Mikä on lohkominen?
Lohkominen tulee automaattisesti vireille kun uusi omistaja saa lainhuudon kaupan, lahjan tai perinnönjaon kautta maantieteellisesti rajattuun osaan kiinteistörekisterissä olevaan tilaan.
Lohkominen tarkoittaa sitä, että kiinteistöstä erotetaan oma, itsenäinen tontti tai tila. Se on virallinen maanmittaustoimitus, jossa Maanmittauslaitos tekee uuden kiinteistön — eli antaa sille omat rajat, rajamerkit ja rekisterinumeron ja nimen.
Käytännössä lohkominen tehdään esimerkiksi silloin, kun:
halutaan myydä osa omasta tilasta tai pellosta,
jaetaan perintötilaa useamman omistajan kesken,
rakennetaan uusi talo toisen maan sisälle (esim. omalle lapselle tontti vanhempien maalta),
tai halutaan erottaa metsäpalsta omaksi kiinteistökseen.
🧭 Miten lohkominen etenee?
Määräalan kauppa tai sopimus tehdään ensin – Esimerkiksi “myydään 0,5 hehtaaria tilasta A”. – Tämä määräala ei vielä ole oma kiinteistö, vaan osa isompaa aluetta.
Lainhuudon jälkeen Maanmittauslaitos laittaa toimituksen vireille – Heidän tehtävänään on tehdä uudesta palasta oma kiinteistö. – Toimitusinsinööri käy paikan päällä, mittaa rajat ja merkitsee ne maastoon.
Rajat vahvistetaan ja kiinteistö rekisteröidään – Kun rajat on mitattu ja kaikki osapuolet hyväksyvät ne, uusi kiinteistö saa virallisen nimen ja numeron (esim. “Metsäpelto RN:o 5:23”). – Se näkyy kiinteistörekisterissä ja sitä voidaan myydä, pantata tai rakentaa normaalisti.
💰 Paljonko lohkominen maksaa?
Hinta riippuu lohkomisen pinta-alasta. Vuonna 2026 esimerkiksi:
0,1–1 hehtaarin lohkominen maksaa noin 1 470 euroa.
Pienemmät tai suuremmat palstat maksavat enemmän (isommilla tiloilla työmäärä kasvaa).
Hinta sisältää kaiken olennaisen työn: rajojen mittaamisen, rajamerkit, pöytäkirjat ja kiinteistörekisteriin merkitsemisen.
⚖️ Miksi lohkominen on tärkeää?
Lohkominen tekee kiinteistöstä itsenäisen ja lainvoimaisen. Jos lohkomista ei tehdä, maa on edelleen “osa toisen kiinteistöä”, eikä sitä voi käsitellä omana tonttina.
💡 Esimerkki arjesta
Pekka ostaa 0,5 hehtaaria isänsä pellosta rakentaakseen oman talon.
Ensin tehdään kauppakirja määräalasta, ja sitten Maanmittauslaitos lohkoo alueen erilliseksi kiinteistöksi nimeltä “Pekanpelto 1:12”.
Lohkomisen jälkeen tontti on virallisesti hänen.
Mitä lohkomisen hintaan sisältyy?
Lohkomisen kiinteähintaista kiinteistötoimitusmaksua määriteltäessä on tärkeää tiedostaa, mitä kustannuksia ja toimenpiteitä hintaan sisältyy. Lohkomisen hinta ei ole vain pelkkä muodollinen maksu, vaan se kattaa useita toimituksen suorittamiseen liittyviä välttämättömiä osia. Kiinteähintaiseen kiinteistötoimitusmaksuun kuuluvat seuraavat toimenpiteet ja kustannukset:
Välttämättömät toimenpiteet Toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet, jotka voi suorittaa joko toimitusinsinööri itse tai kiinteistönmuodostamislain (KML) 13 §:ssä tarkoitettu asiantuntija toimitusinsinöörin pyynnöstä. Tämä varmistaa toimituksen sujuvan ja asiantuntevan toteutuksen.
Välttämätön rajankäynti Kiinteistön rajojen selvittäminen ja merkitseminen kuuluu lohkomisen perustoimenpiteisiin.
Kulkuyhteyden perustaminen tai siirtäminen Mikäli kiinteistön saavutettavuus vaatii uuden kulkuyhteyden perustamista, tämä kustannus kuuluu toimitusmaksuun. Samoin sisältyy jo aiemmin perustetun kulkuyhteyden siirtäminen toiseen paikkaan, kuten KML 156 §:n 3 momentissa säädetään.
Rasitteen perustaminen Muun kuin KML 154 a §:ssä tarkoitetun rasitteen perustaminen lohkomisessa muodostetun kiinteistön hyödyksi emäkiinteistön tai tontin alueella sisältyy maksuun.
Apuhenkilökustannukset Mikäli toimituksessa tarvitaan apuhenkilöitä, heihin liittyvät kustannukset katetaan kiinteähintaisella maksulla.
Rajamerkkikustannukset Kiinteistön rajojen merkitseminen rajamerkein on osa hintaan sisältyviä kustannuksia.
Lohkomisen hintaan kuuluvat näin ollen kaikki toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet ja kustannukset, joilla varmistetaan kiinteistönmuodostuksen lainmukaisuus ja toimivuus. Tämä helpottaa kiinteistön omistajan suunnitelmia ja takaa toimituksen laadun.
Muutoksia hinnoitteluperusteissa
Useat aiemmin kiinteähintaiset maanmittaustoimitukset, kuten halkominen ja yksityistietoimitus, ovat muuttuneet aikaveloitteisiksi 1.1.2025. Tämä tarkoittaa, että maksut määräytyvät käytetyn työajan perusteella, mikä voi vaikuttaa toimitusten kokonaiskustannuksiin. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa yleisimmin sitä, että riitaisena ei kannata hakea toimitusta vaan aina kannattaa yrittää ensin sovintojakoa tai sopimusjakoa, sillä se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin riitaisen asian käsittely maanmittaustoimituksella.
Metsämarkkinointi Oy on tehnyt asiakkailleen jakokirjoja ja perinnönjakokirjoja. Jatkossa niiden merkitys korostuu, sillä sovintojaolla maanmittaustoimitusten hinnat jäävät kohtuulliselle tasolle. Tilaa palvelu soittamalla tai alla olevalla lomakkeella, niin säästetään kuluissa.
Veromuutoksia vuoden 2026 alussa – mitä sinun kannattaa tietää?
Vuoden 2026 alussa astuu voimaan useita merkittäviä veromuutoksia, jotka vaikuttavat niin metsänomistajiin, palkansaajiin kuin perintöjä tai lahjoja saaviin yksityishenkilöihin. Tässä käymme läpi tärkeimmät muutokset tuloverotukseen ja lahjaverotukseen.
TULOVEROTUS – Mitä muuttuu ?
1. Työhuonevähennys muuttuu
Vuoden 2026 alusta alkaen kaavamainen työhuonevähennys poistuu. Tämä on ollut monelle etätyötä tekevälle helppo tapa saada verovähennystä ilman kuittirumbaa.
➡️ Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Jos sinulla ei ole erillisiä kuluja (esimerkiksi erillisen työtilan vuokra), et voi enää automaattisesti tehdä työhuonevähennystä.
➡️ Hyvä uutinen: Jos olet vuokrannut työtilan kodin ulkopuolelta tai sinulla on selkeästi osoitettavissa muita kuluja (esim. sähkö, siivous), nämä ovat edelleen vähennyskelpoisia – mutta vain todellisten kulujen perusteella ja kuiteilla.
2. Jäsenmaksut eivät enää verovähennykseen
Toinen muutos koskee työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja, joita ei enää voi vähentää verotuksessa vuonna 2026 alkaen.
➡️ Esimerkki: Jos olet maksanut ammattiliiton jäsenmaksua esimerkiksi 300 €/vuosi, et saa tästä enää verotuksessa alennusta.
➡️ Poikkeus: Työttömyyskassan maksut ovat edelleen vähennyskelpoisia, eli ne kannattaa jatkossakin ilmoittaa veroilmoituksessa.
3. Työsuhdepolkupyöräetu ei enää verovapaa
Työsuhdepyöräily kokee takaiskun, kun verovapaus poistuu niiltä työsuhdepyöriltä, joista on sovittu 24.4.2025 tai sen jälkeen.
➡️ Jos sinulla on jo työsuhdepyörä ennen tätä päivämäärää, muutos ei vaikuta sinuun heti.
➡️ Uusien pyörien osalta etu katsotaan jatkossa veronalaiseksi, eli se nostaa verotettavaa tuloa.
LAHJAVEROTUS – Suuremmat summat verovapaasti
1. Lahjaveroa voi välttää isommissa lahjoissa
Vuodesta 2026 lähtien voit lahjoittaa yhdelle henkilölle jopa 7 499 euroa kolmen vuoden aikana ilman lahjaveroa. Nykyinen raja on 4 999 euroa.
➡️ Tämä antaa enemmän liikkumavaraa esimerkiksi vanhemmille, jotka haluavat tukea aikuisia lapsiaan asunnon ostossa, opiskelussa tai metsätilan sukupolvenvaihdoksessa.
2. Perintöverotukseen helpotusta pienissä perinnöissä
Perintöveroa ei tarvitse maksaa alle 30 000 euron perinnöistä, kun aiemmin raja oli 20 000 euroa.
➡️ Tämä muutos koskee erityisesti tilanteita, joissa kuolinpesän osakkaan perintö tai testamentin saajan testamenttisaanto koostuu pienestä alle 30000 euron arvoisista saannoista, pankkitalletuksesta, arvo-osuustilistä, osakkeista, tiloista tms.
Yhteenveto – Valmistaudu ajoissa
Vuoden 2026 veromuutokset vaikuttavat erityisesti etätyötä tekeviin, liittojen jäseniin, työsuhdepyörän hyödyntäjiin sekä perintöä tai lahjoja saaviin yksityishenkilöihin.
Mitä voit tehdä nyt?
Tarkista työsuhdepyöräsopimuksesi päivämäärä.
Selvitä, voitko tehdä edelleen työhuonevähennyksen todellisten kulujen perusteella.
Jos suunnittelet lahjoituksia tai testamentin tekoa tai testamentin päivitystä, niin hyödynnä uusi korkeampi verovapauden raja.
Ole tietoinen siitä, mitä vähennyksiä voit enää ilmoittaa veroilmoituksessa.
Muutokset tuovat mukanaan sekä pieniä kiristyksiä että helpotuksia. Parhaiten varaudut niihin seuraamalla omaa talouttasi ja tarvittaessa kysymällä neuvoa asiantuntijoiltamme.
Metsän hinta K-P:lla ensimmäisen kerran yli 4000 €/ha
Metsätilojen nimellishinta on 2000-vuosituhannen aikana lähes kolminkertaistunut (2,8-kertaistunut) Keski-Pohjanmaalla Maanmittauslaitoksen hintaseurannan valossa. Vuosi 2025 muodostuu ensimmäiseksi vuodeksi, jolloin metsätilojen keskimääräinen hehtaarihinta nousee yli 4000 euroon. Kaupankäynti on ollut viime vuosina vilkasta. Ja erityisesti vuodet 2019–2025 ovat olleet poikkeuksellisen aktiivisia.
Vuodelle 2026 kaavaillut veromuutokset – metsävähennysoikeuden laajentaminen 60 prosentista 75 prosenttiin – ovat lisänneet metsätilojen kysyntää vuonna 2025. Myös viime vuosien tavanomaista korkeampi puun hintataso tai oikeastaan loppukesästä alkanut puun hinnan tuntuva lasku on hyvin tukenut tarjontaa ja metsätilamarkkinaa. Kesällä 2025 käynnistynyt puun hinnan lasku on jo heijastumassa metsätilojen markkinahintoihin. Metsäarvioissa on selvästi korkeampi hintataso kuin mitä päivän puukaupassa on enää mahdollista saavuttaa. Noin kymppi on poissa puukuution hinnasta ja enemmän kuidulla kuin tukilla.
Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto piti sääntömääräisen vuosikokouksensa Kokkolassa 27. marraskuuta 2025. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2024 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä vahvistettiin vuoden 2026 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallituksessa jatkavat Hannu Lassila, Otto Similä, Jukka Leskelä, Heikki Syri ja Manu Purola. Jäsenmäärältään Keski-Pohjanmaa on valtakunnallisen Etämetsänomistajien Liiton kolmanneksi isoin jäsenyhdistys heti Pääkaupunkiseudun ja Tampereenseudun Metsätilanomistajien jälkeen. Liiton kokouksen näkemyksen mukaan metsätilakauppa jatkuu Keski-Pohjanmaalla aktiivisena myös vuonna 2026, ja hintakehityksen arvioidaan vähän niiaavan, mutta pysyvän pitkällä aikavälillä kohtuullisen vakaana, vaikka puumarkkinoiden liikkeet tuovatkin epävarmuutta lyhyen aikavälin näkymiin.
Kokousalustuksen piti toiminnanjohtaja Manu Purola 2000-luvun metsätilamarkkinoista tässä olennaisimmat kuvat ja niiden analyysiä:
Yhteenveto analyysistä
Keski-Pohjanmaan metsätilamarkkina 2001–2025 voidaan jakaa kolmeen kauteen:
1) 2001–2008: Tasainen, maltillinen nousu
2) 2009–2018: Korkeamman tason vaihtelu ja tasaantuminen
3) 2019–2025: Ennennäkemätön hintaralli ja tilakohtainen polarisaatio
Vuoden 2025 kuvio osoittaa:
kaikkien aikojen korkeimman arvotason
vahvan trendin, joka ei ole tilastollisesti satunnainen
selkeästi uuden markkinarakenteen (rahastot, hiilimarkkinat, tuulivoimahyöty)
Kauppamäärät: selvä kasvu 2010-luvun puolivälin jälkeen
Kauppojen määrä (rakentamattomat yli 2 ha)
2001–2010 taso: 36–75 kpl/vuosi
2011–2018 taso: 50–90 kpl/vuosi
2019–2024 nousu: 92–134 kpl/vuosi
2025 alustava: 90 kpl 27.11.2025 tilanteessa, voi nousta 100 kpl:een 31.12.2025 mennessä
Tulkinta
Metsätilojen kysyntä nousi merkittävästi 2016–2024. Tämä osuu yhteen puumarkkinoiden vahvojen hintavuosien, matalan korkotason ja sijoittajien metsäkiinnostuksen lisääntymisen kanssa.
2019–2021 piikki (134–130 kpl) johtui koronakauden sijoitusvolyymeista ja halusta siirtää varallisuutta vakaaseen reaalivarallisuuteen.
2025 taso hieman alempi, mutta edelleen hyvin korkealla pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna.
Kauppojen pinta-alat: keskipinta-ala pysynyt vakiona
Pinta-alan keskiarvo (ha)
Vaihteluväli 13–23 ha
Pitkän aikavälin keskitaso noin 18–20 ha
Tulkinta
Keski-Pohjanmaan alueella myytävät tilat ovat perinteisesti melko pieniä tai keskikokoisia.
Suuria (yli 50 ha) kauppoja on vähän, mikä rajoittaa pinta-alan keskiarvon vaihtelua.
Keskimääräinen pinta-ala on pysynyt yllättävän tasaisena – tarjonta määrittää tämän, ei kysyntä.
Hinnat: huomattava nousutrendi yli kahdessa vuosikymmenessä
3.1 Mediaanihinnan (€ / ha, keskimmäisin hinta) kehitys 2001–2025 (ylin kuva)
2001: 1 167 €/ha
2010: 1 593 €/ha
2015: 2 381 €/ha
2019: 2 169 €/ha (tilapäinen notkahdus)
2022: 2 551 €/ha
2023: 2 522 €/ha
2024: 3 356 €/ha (ennätyslukema)
2025: 3 299 €/ha Mediaanihinta kuvaa metsätilamarkkinaa paremmin kuin keskiarvohinta, koska hajonta on suuri
Kasvu 2001–2025: +2 132 €/ha (+183 %) eli lähes kolminkertaistuminen 24 vuodessa.
3.2 Keskimääräinen hehtaarihinta (€ / ha keskiarvohinta)
2001: 1 378 €/ha
2015: 2 872 €/ha
2022: 2 958 €/ha
2024: 3 690 €/ha
2025: 4 050 €/ha
Tulkinta keskiarvon nousulle: Keskiarvo nousee nopeammin kuin mediaani → markkinoille on tullut arvokkaampia ja puustoisempia tiloja, jotka vetävät keskiarvoa ylöspäin! Myyjät ovat oppineet olemaan tekemättä 30-34 % verokannalla olevaa puukauppaa ennen metsätilasta luopumista, jolloin metsätilan ostaja saa metsävähennyksen ja voi diskontata osan sen tuomasta hyödystä kilpailutilanteessa metsätilan ostohintaan, jolloin molemmat sekä myyjä että ostaja pärjäävät. Metsätilan myyjä saa hankintameno-olettaman 40 %, jolloin vain 60 % kauppa-arvosta verotetaan. Ostaja saa 60 % (jatkossa 2026 alkaen 75 % metsävähennysoikeuden) mikä vähentää puukaupan lopullista veroa.
2025 on tilastollinen poikkeama (tilastohuippu)
Kuvion mukaan vuosi 2025 rikkoo aiemmat trendit:
Nimellisesti ensimmäistä kertaa yli 4000 €/ha
Kasvu on kaksinkertainen suhteessa historiallisesti normaaliin 2–5 %/vuosi nousuun
Tämä taso on selvästi seurausta:
Lakimuutoksista (metsävähennys 75 %)
Puun hinnan korkeasta tasosta 2024–2025
Tuulivoimahankkeiden arvonlisästä
Alhaisista korkotasoista ja inflaatiosta
Hintahajonta (€ / ha): markkina on polarisoitunut
2001: 765 €/ha
2015: 2 019 €/ha
2024: 1 947 €/ha
2025: 2 238 €/ha
Tulkinta: Hintahajonta on kasvanut → markkina on kaksijakoinen:
Hyväpuustoiset, helposti korjattavat tilat maksetaan erittäin kalliina ns. yläkvartiilissa.
Harvennusrästit tai vaikea saavutettavuus ja taimikko- sekä suovaltaisuus laskevat osan metsätiloista selvästi alle keskiarvon ns alakvartiiliin.
Keskiarvo kauppahinnoista ei kuvaa todellista keskimääräistä hintatasoa, mediaani on parempi tunnus kuvaamaan keskimääräistä hintatasoa. Mediaani on siis kaikkien metsätilakauppojen keskimmäisin arvo kun hinnat laitetaan järjestykseen pienimmästä suurimpaan.
Käytännössä:
parhaat, yhtenäiset tilat nousevat erittäin jyrkästi
heikompilaatuisten nousu on hitaampaa
Tämä viittaa institutionaalisten ostajien paluuseen markkinalle.
Kokonaisanalyysi kehityksestä
5.1 Hintojen pitkän aikavälin ajurit
Puumarkkinoiden noususyklit: erityisesti 2016–2018 ja 2021–2022.
Sijoittajakysyntä ja pääoman hakeutuminen reaalivarallisuuteen: metsä koetaan vakaina kassavirtoina.
Hyvät metsätilamarkkinat metsätiloille on kattavat markkinapaikat kuten metsamarkkinoint.fi ja metsatilat.fi missä vaihdanta on helppoa ja ammattimaista
Luonnonvarojen turvasatama-status: epävarmat markkinat ovat lisänneet kysyntää.
5.2 Keski-Pohjanmaan erityispiirteet
Metsätyyppi on kuivahkoa ja kuivaa kangasta sekä turvekangasta, hyvä kasvupotentiaali, vaikka lehtoja ja tuoreita vähän
Kasvu VMI:n mukaan 4,9 m3/ha/vuosi
Puuvarat ovat tasaisia, mutta suuria yhtenäisiä kokonaisuuksia on vähän → hinnat nousevat etenkin hyvin metsätalouskelpoisissa ja helposti saavutettavissa kohteissa.
Tieverkosto suhteellisen hyvä → nostaa alueen metsämaan likviditeettiä.
Keski-Pohjanmaa on nyt yksi Suomen nopeimmin kallistuneista metsäalueista
Hintakäyrät eivät osoita ”kuplaa”, vaan markkinarakenne on muuttunut:
pienet tilat -> yksityiset ostajat
isot 50–200 ha tilat -> rahastot, yritykset, yhtymät
Keski-Pohjanmaan metsätilakauppa on kokenut merkittävää kehitystä viimeisen 24 vuoden aikana. Kauppojen määrä on kasvanut, hinnat hehtaaria kohden ovat nousseet vakaasti, ja markkinoille on tullut lisää ammattimaisia toimijoita, jotka ovat muokanneet tarjontaa ja hintakehitystä positiiviseen suuntaan.
Kauppojen määrä: Määrän kasvua ja markkinoiden elpymistä
Vuosien 2000 ja 2024 välillä Keski-Pohjanmaalla tehtyjen metsätilakauppojen määrä on vaihdellut merkittävästi, mutta pitkän aikavälin kehitys osoittaa elpymistä ja kasvua. Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan vuonna 2003 tehtiin yli 2 ha metsätilakauppoja 50 kpl, mutta vuoteen 2024 mennessä kauppojen määrä trendinä tuplaantui ja nousi 103:een. Kauppojen huippuvuosi nähtiin 2020, jolloin tiloja myytiin 130 kappaletta. Tämä kasvu kertoo metsämaan kysynnän kasvusta ja markkinoiden toimivuudesta.
Kauppojen määrän kehitys avainvuosina:
• 2003: 50 kauppaa
• 2005: 75 kauppaa
• 2010: 36 kauppaa
• 2015: 67 kauppaa
• 2020: 130 kauppaa
• 2024: 103 kauppaa
Hintakehitys: Vakaa nousu heijastaa metsän arvostusta
Keski-Pohjanmaan metsämaan hintakehitys on ollut MML:n tilaston mukaan tasaisen nousujohteista. Vuosina 2000-2005 metsämaasta maksettiin keskimäärin 1 500 €/ha, mutta vuoteen 2024 mennessä keskihinta on noussut ja on 3 692 €/ha. Tämä selvästi yli kaksinkertainen nousu kertoo metsän arvostuksen kasvusta, tarjonnan kasvusta sekä sijoittajien kiinnostuksesta alueen metsiin.
Hintakehityksen vakaus ja nousu heijastavat Keski-Pohjanmaan metsien houkuttelevuutta sijoituskohteina. Lisäksi alueella toimivat metsäsijoittajat ja Metsämarkkinointi välittäjänä ovat osaltaan tukeneet hintojen realistista kehitystä, tarjontaa ja alueen kasvua koko maan suhteellisissa luvuissa.
Koko maan tilastoihin voi tutustua mm Maanmittauslaitoksen tilastosta. Metsälehden Hannu Liljeroosin metsätilojen hintaseurannan mukaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 2024 keskihinnat ovat olleet ainespuukuutiometriä kohden noin 42 €, Pohjois-Pohjanmaalla 32 €/m3 ja Keski-Suomessa 50 €/m3.
Ammattimaiset toimijat: Tarjonnan ja hintakehityksen vakauden tukipilareita
Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV:n kaltaiset ammattimaiset metsätilojen välittäjät ovat olleet keskeisessä roolissa markkinoiden kehittämisessä. Heidän pitkä ja pitkäjänteinen toimintansa on vaikuttanut erityisesti seuraavasti:
1. Tarjonnan monipuolistaminen ja kasvattaminen:
Ammattimaiset välittäjät ovat auttaneet tuomaan markkinoille enemmän ja laadukkaampia metsätiloja. Tämä on parantanut markkinoiden likviditeettiä ja tarjonnut ostajille laajemman valikoiman harkittuja vaihtoehtoja. 2. Hintakehityksen vakauden tukeminen:
Välittäjien asiantuntemus on auttanut määrittelemään markkinaehtoisia ja realistisia hintoja, mikä on vähentänyt hintavaihtelua ja luonut ostajille luottamusta markkinoihin. 3. Kilpailun lisääminen:
Digitaalisten markkinointikanavien hyödyntäminen ja kattavat verkostot ovat auttaneet tavoittamaan laajemman ostajakunnan, mikä on lisännyt kilpailua metsätiloista ja edesauttanut nopeampia kauppoja.
Keski-Pohjanmaan metsämarkkinan tulevaisuus
Keski-Pohjanmaan metsätilakauppa on vakaalla pohjalla. Kauppojen määrän kasvu ja hintojen nousu kertovat markkinoiden terveestä kehityksestä. Ammattimaiset metsäsijoittajat ja toimijat, kuten Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV, ovat toiminnallaan olleet keskeisiä markkinoiden tukemisessa ja kehittämisessä.
Oletko kiinnostunut sijoittamaan Keski-Pohjanmaan metsiin? Metsämarkkinoinnin asiantuntijat metsänhoitajat Sami Knihtilä ja Manu Purola ovat valmiita auttamaan oikean metsätilan löytämisessä ja sijoitusten maksimoimisessa. Ota yhteyttä ja hyödynnä metsän kasvava arvo!
Metsämarkkinoinnin kautta tehtiin vuonna 2024 126 luovutuskirjaa, metsää, peltoa, taloja, tontteja. Määrä on vahva preferenssi osaamisesta ja kokemuksesta ja asiakkaiden luottamuksesta.
Rakentamislaki uudistui vuoden 2025 alussa – mitä voi nyt rakentaa ilman lupaa?
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki tuo merkittäviä muutoksia rakentamisen lupakäytäntöihin Suomessa. Keskeisenä tavoitteena on ollut yksinkertaistaa lupaprosesseja ja vähentää byrokratiaa, mikä näkyy erityisesti pienempien rakennushankkeiden lupavaatimusten keventymisenä.
Yksi lupamuoto ja korkeampi lupakynnys
Aiemmat rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus on yhdistetty yhdeksi lupamuodoksi: rakentamisluvaksi. Samalla lupakynnystä on nostettu, mikä tarkoittaa, että tiettyjä rakennelmia voi nyt toteuttaa ilman varsinaista lupamenettelyä.
Mitä voi rakentaa ilman rakentamislupaa?
Seuraavat rakennelmat eivät enää edellytä rakentamislupaa:
– Alle 30 neliömetrin rakennukset: Mikäli rakennus ei ole asuinkäyttöön tarkoitettu, esimerkiksi varasto tai pihasauna, sen voi rakentaa ilman lupaa. On kuitenkin huomioitava, että rakennuksen tulee noudattaa rakentamis- ja kaavamääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä.
– Alle 50 neliömetrin katokset: Esimerkiksi autokatoksen voi rakentaa ilman lupaa, kunhan se täyttää muut rakentamista koskevat määräykset.
– Alle 30 metriä korkeat mastot tai piiput: Tällaiset rakenteet eivät enää vaadi lupaa, mikäli ne eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia ympäristölle tai alueen käytölle.
Huomioitavaa lupavapaassa rakentamisessa
Vaikka edellä mainitut rakennelmat eivät edellytä rakentamislupaa, on tärkeää:
– Noudattaa kaavamääräyksiä: Rakentamisen tulee olla kaavan mukaista, ja esimerkiksi rantarakentamisessa on omat säännöksensä.
– Ilmoitusvelvollisuus: Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen tehdä ilmoitus kunnan rakennusvalvontaan ennen rakentamisen aloittamista.
– Rakennusoikeuden huomioiminen: Kaikki rakennukset kuluttavat tontin rakennusoikeutta, joten on varmistettava, että rakennusoikeutta on riittävästi.
Yhteenveto
Uusi rakentamislaki pyrkii sujuvoittamaan rakentamista ja vähentämään hallinnollista taakkaa erityisesti pienempien rakennushankkeiden osalta. On kuitenkin tärkeää perehtyä paikallisiin kaavamääräyksiin ja tarvittaessa olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan ennen rakentamisen aloittamista varmistaakseen hankkeen luvanvaraisuuden ja määräysten mukaisuuden.
Rakentamislupaa edellyttää 1. tammikuuta 2025 alkaen:
asuinrakennus
kooltaan vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen talousrakennus
kooltaan vähintään 50 neliömetrin suuruinen katos
yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä
vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite
energiakaivo
erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.Muiden kuin edellä mainittujen rakennushankkeiden osalta kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, ettei lupaa tarvita, jos hanke on vähäinen.
Metsämarkkinointi auttaa, jos tarvitset ennen rakentamista kauppakirjaa, jakokirjaa tai rekisteriotteita tai muita asiapapereita.
Lainhuudatusmaksu nousi jälleen – nyt 172 €:oon per tila. Vuoden 2024 alusta se nousi 161 €:oon oltuaan sitä ennen 151 €. Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen ja huoneistojen palvelujen hinnoitteluun tuli muutoksia 1.11.2024 alkaen. Taustalla on yleinen kustannustason nousu sekä maakaareen 1.11.2024 tullut lakimuutos, joka vaikuttaa kiinteistökauppaan, kiinteistöjen hallintaan ja omistuksen rekisteröinteihin. Uusi maksuasetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista vahvistettiin lokakuussa 2024, jotta se vastaisi maakaareen tulevia muutoksia, jotka astuivat voimaan 1.11.2024.
On tärkeää huomata, että marraskuun alussa 2024 ei tapahdu muutoksia kiinteistötoimitusmaksuihin, kuten lohkominen, kiinteistötietopalvelun hintoihin, rajapintapalveluiden hintoihin tai karttatulosteiden hintoihin. Näiden palveluiden nykyiset hinnat säilyvät ennallaan vuoden 2024 loppuun saakka.
Hinnoista ei peritä arvonlisäveroa. Muutokset hintatasossa ovat osa Maanmittauslaitoksen pyrkimystä varmistaa palveluiden asianmukainen hinnoittelu muuttuvassa kustannusympäristössä ja lainsäädännössä.
Maksut koskevat metsätiloja, maatiloja, tontteja, taloja ja ylipäätään kiinteistöjä ja niiden määräaloja sekä asuntoja
Palvelemme em kiinteistöasioissa ja huoneistoasioissa. Tilaa palvelu kätevästi alla olevalla lomakkeella
Katso myynnissä olevat kohteet tästä. Tilaa kaupanvahvistus tästä.
Maanmittauslaitos on päivittänyt palveluidensa hinnastoja 1.1.2025 alkaen, mikä vaikuttaa erityisesti lohkomistoimitusten kustannuksiin.
Lohkomisen uudet hinnat:
Hintojen korotusten taustalla MML:n mukaan yleinen kustannustason nousu.
Lohkomisen kiinteistötoimitusmaksu määräytyy jatkossa lohkottavan alueen pinta-alan perusteella seuraavasti:
Pinta-ala enintään (ha) Hinta (€)
0,1 ha 1 230 €
1 ha 1 460 €
5 ha 1 800 €
20 ha 2 190 €
60 ha 2 800 €
100 ha 3 300 €
200 ha 4 570 €
300 ha 5 910 €
400 ha 7 450 €
Esimerkiksi yleisin kiinteistötoimitus, 0,1–1 hehtaarin suuruisen määräalan lohkominen, maksaa nyt 1 460 euroa, mikä on 140 euron korotus aiempaan vuoden 2024 hintaan nähden.
Mitä lohkomisen hintaan sisältyy?
Lohkomisen kiinteähintaista kiinteistötoimitusmaksua määriteltäessä on tärkeää tiedostaa, mitä kustannuksia ja toimenpiteitä hintaan sisältyy. Lohkomisen hinta ei ole vain pelkkä muodollinen maksu, vaan se kattaa useita toimituksen suorittamiseen liittyviä välttämättömiä osia. Kiinteähintaiseen kiinteistötoimitusmaksuun kuuluvat seuraavat toimenpiteet ja kustannukset:
Välttämättömät toimenpiteet Toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet, jotka voi suorittaa joko toimitusinsinööri itse tai kiinteistönmuodostamislain (KML) 13 §:ssä tarkoitettu asiantuntija toimitusinsinöörin pyynnöstä. Tämä varmistaa toimituksen sujuvan ja asiantuntevan toteutuksen.
Välttämätön rajankäynti Kiinteistön rajojen selvittäminen ja merkitseminen kuuluu lohkomisen perustoimenpiteisiin.
Kulkuyhteyden perustaminen tai siirtäminen Mikäli kiinteistön saavutettavuus vaatii uuden kulkuyhteyden perustamista, tämä kustannus kuuluu toimitusmaksuun. Samoin sisältyy jo aiemmin perustetun kulkuyhteyden siirtäminen toiseen paikkaan, kuten KML 156 §:n 3 momentissa säädetään.
Rasitteen perustaminen Muun kuin KML 154 a §:ssä tarkoitetun rasitteen perustaminen lohkomisessa muodostetun kiinteistön hyödyksi emäkiinteistön tai tontin alueella sisältyy maksuun.
Apuhenkilökustannukset Mikäli toimituksessa tarvitaan apuhenkilöitä, heihin liittyvät kustannukset katetaan kiinteähintaisella maksulla.
Rajamerkkikustannukset Kiinteistön rajojen merkitseminen rajamerkein on osa hintaan sisältyviä kustannuksia.
Lohkomisen hintaan kuuluvat näin ollen kaikki toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet ja kustannukset, joilla varmistetaan kiinteistönmuodostuksen lainmukaisuus ja toimivuus. Tämä helpottaa kiinteistön omistajan suunnitelmia ja takaa toimituksen laadun.
Muutoksia myös hinnoitteluperusteissa
Useat aiemmin kiinteähintaiset maanmittaustoimitukset, kuten halkominen ja yksityistietoimitus, ovat muuttuneet aikaveloitteisiksi. Tämä tarkoittaa, että maksut määräytyvät käytetyn työajan perusteella, mikä voi vaikuttaa toimitusten kokonaiskustannuksiin. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa yleisimmin sitä, että riitaisena ei kannata hakea toimitusta vaan aina kannattaa yrittää ensin sovintojakoa tai sopimusjakoa, sillä se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin riitaisen asian käsittely maanmittaustoimituksella.
Metsämarkkinointi Oy on tehnyt asiakkailleen jakokirjoja ja perinnönjakokirjoja. Jatkossa niiden merkitys korostuu, sillä sovintojaolla maanmittaustoimitusten hinnat jäävät kohtuulliselle tasolle. Tilaa palvelu soittamalla tai alla olevalla lomakkeella, niin säästetään kuluissa.
Pohjanmaan käräjäoikeus on ratkaissut kunnanjohtaja Jari Penttilän moitekanteen Kanniston tuulipuiston alueella olevan metsätien osalta jättämällä asian silleen. 15.12.2022 tiekunnan vuosikokous oli laillinen ja päätösvaltainen. Mutta Penttilä – kuntalain ja kunnan hallintosäännön vastaisesti ilman kunnanhallituksen päätöstä – lähti moittimaan vuosikokousta ja kaikkia sen päätöksiä kunnan nimissä vaatien koko kokouksen mitätöimistä.
Tiekunta oli päättänyt mm tienkäyttöoikeudesta tuuliyhtiölle. Metsänomistajille on hyvin tärkeää, että tuuliyhtiö perusparantaa tien kantavuutta tuulipuiston rakentamista ja sen myöhempää ylläpitoa varten ja hoitaa myös talvikunnossapidon. Metsänomistajien Liitto katsoo, että tuuliyhtiön työ ja ylläpito metsätien suhteen on merkittävä osa tuulipuistosta alueelle ja metsänomistajille saatavaa kokonaishyötyä.
Kunnanjohtaja toimi kunta-alan asiantuntijana tiekunnan ylimääräisissä kokouksissa 9.2.2023 ja 15.3.2023 toimien kokouksen sihteerinä. Käräjäoikeuden tuomiot 22.3.2023 ja 2.2.2024 osoittavat, että kaikki kunnanjohtajan kokouksen sihteerinä pöytäkirjaamat kokouksen äänestyspäätökset julistettiin pätemättömiksi. Samoin julistettiin pätemättömäksi päätökset, joita ei ollut kokouskutsussa mainittu käsiteltäviksi asioiksi. Penttilä yritti soveltaa kuntalakia tiekunnan hallinnointiin ja epäonnistui siinä kolmen käräjäoikeuden tuomion osoittaman verran. Jo yksityistielain 1 § lähtee yhdenvertaisuusperiaatteesta ja oikeudenmukaisuudesta ja 65 § antaa mahdollisuuden moittia näiden periaatteiden rikkomista tiekunnan kokouksissa ja päätöksenteossa. Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto avusti 15.12.2022 valittua hoitokuntaa ja sai kaikki lainvastaiset ja tiekunnalle sekä alueen metsänomistajille haitalliset päätökset nurin.
Kunnanjohtaja lähti kunnan edustajana tukemaan vuosiksi 2004-2008 valittua ns. Karhukorven hoitokuntaa, joka ei ollut kokoontunut sitten vuoden 2006 vuosikokouksen jälkeen ollenkaan. Lainvoimaisen ja oikeusvoimaisen tuomion ja pätemättömäksi julistamisen taustalla oli se, että vuosikokous 2022 ei antanut tili- ja vastuuvapautta eikä tilitystä hyväksytty. Perusteena oli se, että tiekunnan varoja oli käytetty ilman tiekunnan vahvistamaa talousarviota vuodesta 2004 alkaen; palkkioita oli nostettu ilman vuosikokouksen päättämää palkkioperustetta samoin vuodesta 2004 alkaen; vuotuisia lanauksia ja vesakontorjuntaa oli laiminlyöty ja maksuunpanoa ei ollut tehty tieosakkaille eikä muille tienkäyttäjille edes raskaan murskeajoliikenteen osaltakaan; 2004 valittujen tilityksen tarkastajien raporttia ei vuosikokoukselle esitetty. Lisäksi perusparannushankkeen 2006-2009 toteutus oli jätetty hyväksymättä tiekunnan vuosikokouksessa. Perustetta tili- ja vastuuvapauden antamiselle ja tilityksen hyväksymiselle ei siten ollut.
Metkan tukitasot ja -ehdot vahvistettu: Uudistukset metsätalouden kannustejärjestelmässä
Johdanto
Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut merkittävät päivitykset Metkan tukitasoihin ja -ehtoihin, jotka astuvat voimaan 1.1.2024. Tämä muutos vaikuttaa laajasti metsänomistajiin ja metsätalouteen, tuoden mukanaan uusia mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Metsänomistajat voivat hakea metsätalouden tukia 1.3.2024 alkaen Metsäkeskuksesta. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea sekä terveyslannoituksen tukea voi hakea silloin sähköisesti Metsäkeskuksen uudistuneessa Metsään.fi-palvelussa. Maaliskuun alusta alkaen Metsäkeskuksesta saa myös lomakkeita tukien hakuun. Tuki on veronalaista tuloa.
Metka-tukea voi hakea taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsätien tekemiseen, suometsän hoitoon, ympäristötukeen, luonnonhoitohankkeisiin ja kulotukseen. Tietyin edellytyksin metka-tukea voi saada myös kohteille, joilla tehtyihin toimenpiteisiin on jo aiemmin myönnetty kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista kemera- tukea.
Pääkohdat
Taimikon ja nuoren metsän hoitoon tukea työn jälkeen
Uudistuksen myötä taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki myönnetään työn valmistuttua. Tuki on 200 euroa hehtaaria kohden, ja se nousee 300 euroon, jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta. Tämä de minimis -tuki edellyttää tiettyjä puuston keskipituuden ja jäävän puuston määrän vaatimuksia. Puuston pituus pitää olla vähintään 0,7 m ja enintään havupuuvaltaisissa metsissä 12 m ja lehtipuuvaltaisissa 15 m. Jäävän puuston määrä tulee olla 3-8 metrin puustoissa enintään 2500 r/ha. Sitä pidemmissä enintään 1500 r/ha männiköissä ja 1300 r/ha koivikoissa. Poistettavan puuston määrälle ei siis ole ehtoja.
Terveyslannoituksen tuki nousee
Terveyslannoituksen tuki on nyt 155 euroa hehtaaria kohden boorilannoituksessa ja 270 euroa turvemaiden tuhkalannoituksessa. Tämä edellyttää, että kohteella on vähintään 70 kuutiometriä kasvatuskelpoista puustoa hehtaaria kohden.
Tukea suometsän hoitosuunnitelman laatimiseen
Suometsän hoitosuunnitelman laatimiseen on nyt saatavilla tuki, joka kattaa 60-80% suunnittelun kohtuullisista kustannuksista. Suunnitelman tulee sisältää vesiensuojelun ja luontoarvojen selvittämisen lisäksi vähintään kaksi muuta metsänkäsittelytoimenpidettä.
Tavoitekantavuusvaatimus metsäteille
Uusi tavoitekantavuusvaatimus metsäteiden rakentamisessa ja perusparannuksessa on 50-80 MN/m². Tämä vaatimus on osa yksityisteiden perusparannuksen tukiehtoja, jonka tukitaso nousee 70 prosenttiin.
Kuolleen puun perusteella maksetaan kannustinkorvausta
Ympäristötuen osana voidaan nyt maksaa kannustinkorvausta kuolleen puun määrän perusteella. Korvaus on enintään 20% ympäristötuesta, ja kuolleen puun määrän tulee olla vähintään 20 kuutiometriä hehtaaria kohden.
Yhteenveto
Nämä uudistukset Metkan tukitasoissa ja -ehdoissa tuovat metsätalouden kannustejärjestelmään merkittäviä muutoksia. Ne tarjoavat metsänomistajille uusia mahdollisuuksia ja kannustimia metsiensä hoitoon, samalla asettaen tiukempia vaatimuksia ja ehtoja tuen saamiselle.
Milloin voi saada metsätalouden tukea uudelleen?
Metsätalouden tukea voi saada uudelleen mm. seuraavissa tapauksissa:
Taimikon ja nuoren metsän hoito
Metka-lain mukaista tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon voidaan myöntää, kun on kulunut viisi vuotta samalle kohteelle aiemmin myönnetyn vastaavan tuen loppuun maksamisesta. Aiempi taimikonhoitoon tai nuoren metsän hoitoon myönnetty tuki voi olla kemera- tai metka-tukea. Kun uusi tuki maksetaan, samalla alkaa viiden vuoden hoito- ja kunnossapitovelvollisuus.
Vanhan Kemera-lain aikaan oli mahdollista saada kemera-tukea metsänuudistamiseen. Metka-lain mukaista tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon voidaan myöntää, vaikka metsänuudistamiseen liittyvä 15 vuoden hoito- ja kunnossapitovelvollisuus olisi vielä voimassa.
Terveyslannoitus
Terveyslannoitukseen voidaan myöntää metka-tukea, jos samalla kohteella rahoitetun vuoden 1996 kemera-lain mukaisen tuen loppuun maksamisesta on kulunut 20 vuotta tai vuoden 2015 kemera-lain mukaisen terveyslannoituksen tuen loppuun maksamisesta on kulunut kymmenen vuotta.
Suometsän hoito
Suometsän hoitosuunnitelman laatimiseen tai suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen myönnettävä tuki edellyttää vastaavasti 20 vuoden tai 10 vuoden kulumista edellisten tukien loppuun maksamisesta.
Metsätien tekeminen
Myös metsätien tekemiseen myönnettävä metka-tuki edellyttää, edellä mainittujen 20 ja 10 vuoden määräaikojen kulumista aiempien tukien loppuun maksamisesta. Määräajoista voidaan kuitenkin poiketa, jos tien käyttö on olennaisesti muuttunut aiemmasta.
Metka-hakemusten käsittely alkaa vaiheittain
Metka-tukien haku avautuu 1.3.2024. Taimikon ja nuoren metsän hoidon sekä terveyslannoituksen tukihakemuksia voi tehdä siitä lähtien Metsään.fi-palvelussa. Tukihakemuksia varten on saatavilla myös lomakkeet maaliskuun alusta alkaen.
Metka-hakemusten käsittely alkaa Metsäkeskuksessa vaiheittain. Ensimmäisenä Metsäkeskus voi käsitellä taimikon ja nuoren metsän hoidon sekä terveyslannoituksen tukihakemuksia 1.3.2024 alkaen. Ympäristötuen ja metsätietuen hakemusten käsittely alkaa ensi vuoden huhtikuun aikana ja luonnonhoito- ja kulotustukihakemusten kesäkuussa.
Kulotustukihakemuksia käsitellään Metsäkeskuksessa manuaalisesti haun avautumisen jälkeen, jotta tukipäätöksiä saadaan tehtyä ennen kulotuskauden alkua. Suometsän hoidon tukihakemusten käsittely pyritään avaamaan ensi kesän aikana.
Haluaisitko olla osa jotain suurta? Liity jäseneksi metsänomistajien liittoon ja vaikuta positiivisesti metsäalan kehitykseen. Yhdessä voimme tehdä muutoksia ja rakentaa kestävämpiä metsätulevaisuuksia. Tule mukaan joukkoomme ja auta meitä vaalimaan ja kehittämään suomalaista metsänomistusta!
Eduskunta on 8.12.2023 hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus poistuu ja asunto- ja kiinteistökaupan varainsiirtoverokanta alenee.
Kiinteistöjen varainsiirtovero alenee 1.1.2024 alkaen 4 prosentista 3 prosenttiin ja asunto- ja kiinteistöosakkeiden varainsiirtovero 2 prosentista 1,5 prosenttiin. Lakia sovelletaan takautuvasti jo kauppoihin, jotka on tehty 12.10.2023 tai sen jälkeen. Verohallinto palauttaa ylimääräisen varainsiirtoveron korkoineen niille asiakkaille, jotka ovat tehneet asunto- ja osakekauppoja loppuvuonna 2023. Palautukset maksetaan vuoden 2024 alkupuolella. Varainsiirtoveron veroprosentti määräytyy kauppakirjan allekirjoituspäivän perusteella.
Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus poistuu 1.1.2024 alkaen. Vuonna 2023 tehdyt ensiasuntojen kaupat ovat vielä verottomia. Ratkaisevaa on kauppakirjan allekirjoituspäivä.
Jos ostat kiinteistön, ilmoita ja maksa varainsiirtovero ennen lainhuudon hakemista, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan tai muun sitovan sopimuksen allekirjoittamisesta. Jos haet lainhuutoa vasta 1.1.2024 tai sen jälkeen, voit ilmoittaa ja maksaa veron uudella alemmalla veroprosentilla.
Varainsiirtoveron muutoksen vaikutus maa- ja metsätilojen sekä maaseudun talojen markkinoihin
Varainsiirtovero on merkittävä tekijä kiinteistökaupoissa, ja sen muutoksilla voi olla laajakantoisia vaikutuksia maa- ja metsätilojen sekä maaseudun talojen markkinoihin. Hallituksen päätös poistaa ensiasunnon ostajien verovapaus ja alentaa kiinteistöjen varainsiirtoveroa 4 prosentista 3 prosenttiin tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia.
Maa- ja metsätilojen sekä maaseudun talojen markkinat
Maa- ja metsätilojen sekä maaseudun talojen ostajat ovat perinteisesti olleet usein muita kuin ensiasunnon ostajia, joten ensiasunnon ostajien verovapauden poistuminen ei välttämättä vaikuta suoraan näiden markkinoiden enemmistöön. Kuitenkin varainsiirtoveron alennus voi lisätä sijoittajien ja vapaa-ajan asunnon ostajien kiinnostusta, sillä alhaisempi vero madaltaa kynnystä investoida kiinteistöihin. Olennaista on, että verohallinto palauttaa liikaa maksetun varainsiirtoveron korkoineen ensi vuonna niille asiakkaille, jotka tekevät kauppoja loppuvuoden 2023 aikana. Kauppaa ei siis kannata odottaa vuoden 2024 puolelle.
Tämä voi johtaa kysynnän kasvuun, mikä puolestaan voi vaikuttaa hintatasoon positiivisesti. Toisaalta, jos markkinoilla on paljon ensiasunnon ostajia, jotka harkitsevat maaseudun kiinteistöjä, verovapauden poistuminen saattaa heikentää heidän ostokykyään ja siten vähentää kysyntää alkuvuoden 2024 aikana. Ensiasunnon ostajien kannattaa siis aktivoitua nopeasti ja tehdä kauppakirja jo tämän vuoden 2023 puolella, jotta ensiasunnon ostajan verovapaus saadaan kotiutettua.
Osakkeiden markkinat
Asunto-osakkeiden markkinat ovat siinä mielessä erilaiset, että ensiasunnon ostajat muodostavat suuren osan ostajakunnasta, erityisesti kaupungeissa. Varainsiirtoveron poistuminen ensiasunnon ostajilta tarkoittaa, että näiden ostajien on varauduttava suurempiin kustannuksiin asunnon hankinnassa. Tämä voi johtaa siihen, että ensiasunnon ostajat joutuvat harkitsemaan tarkemmin asunnon kokoa ja sijaintia tai lykkäämään asunnon ostoa säästöjen kartuttamiseksi.
Toisaalta, varainsiirtoveron alentaminen voi houkutella sijoittajia ja muita asunnon ostajia, jotka eivät ole ensiasunnon ostajia. Tämä voi pitää asunto-osakkeiden markkinat aktiivisina ja tukea hintojen vakautta.
Yhteenveto – varainsiirtovero muuttuu
Varainsiirtoveron muutos on kaksiteräinen miekka: se voi sekä kannustaa että hillitä kiinteistökauppoja. Maa- ja metsätilojen sekä maaseudun talojen markkinoilla varainsiirtoveron alennus voi lisätä kiinnostusta ja tukea hintatasoa, kun taas asunto-osakkeiden markkinoilla ensiasunnon ostajien kustannusten kasvu voi hillitä kysyntää. On tärkeää, että sekä myyjät että ostajat ottavat huomioon nämä muutokset ja suunnittelevat taloudellisia päätöksiään sen mukaisesti.
Asiantuntijana suosittelen, että kiinteistöjen ja asuntojen ostajat sekä myyjät konsultoivat kiinteistöalan ammattilaisia ja Metsämarkkinointi Oy:n henkilöitä varmistaakseen, että he ymmärtävät varainsiirtoveron muutosten vaikutukset ja voivat tehdä informoituja päätöksiä.
Analyysi
Ehdotetut muutokset varainsiirtoverossa ovat osa laajempaa pyrkimystä tehdä asuntomarkkinoista tehokkaammat ja vähentää asumismuotojen välisiä verokohtelun eroja. Verokantojen alentaminen voi kannustaa maa- ja metsätilojen ja talojen kauppoihin ja siten elvyttää markkinoita, mutta sen vaikutus on suhteutettava muihin taloudellisiin tekijöihin, kuten korkotasoon ja kuluttajahintojen nousuun. Ensiasunnon ostajien verovapauden poistaminen voi toisaalta lisätä kustannuksia tälle ryhmälle, mutta samalla se voi parantaa verotuksen yhdenvertaisuutta.
On tärkeää huomioida, että varainsiirtoveron muutosten vaikutukset voivat vaihdella riippuen talouden yleisestä tilasta ja asuntomarkkinoiden dynamiikasta. Lisäksi muutosten vaikutukset voivat olla erilaiset eri väestöryhmille, kuten ensiasunnon ostajille verrattuna muihin kiinteistöjen ostajiin.
