Haamutila yhteismetsäosuuksia

Yhteismetsäosuus haamutilana Kaustisella

Myytävänä on kiinteistörekisteriin merkitty niin sanottu haamutila Storbrink II 236-407-2-47, jolla ei ole omaa maa- tai vesipinta-alaa, mutta jolla on 3,545 % osuus yhteismetsään 236-874-2-1 Kvikant Samfällda Fyllnadsskogen 2. Haamutila on itsenäinen rekisteriyksikkö: Eli voit myydä, lahjoittaa, perinnöksi jättää sen tai voit yhdistää sen toiseen kiinteistöön, jos haluat.  Se näkyy lainhuuto- ja kiinteistörekisterissä kuten mikä tahansa tila.  Yhteismetsän pinta-ala on 197,79 ha, joten osuuskulu 0,034000/0,959000 vastaa noin 7,0 ha:n osuutta.

Kiinteistorekisteriote Storbrik II

Yhteismetsä sijaitsee Kaustisella Lumppiontien varrella oheisen kartan mukaisesti. Rasitustodistuksen mukaisesti 17,1 ha on vuokrattu Oy Ahlholmes Kraft Ab:lle 21.4.2046 asti. Turvetuotannon vuokrasta on tullut yhteismetsälle säännöllistä vuotuista tuloa.  Todellisuudessa turvetuotantoon piirissä on noin 43 ha ja metsätalouden maata on noin 155 ha. Julkisen metsävaratiedon  mukaan puustoa on noin 18480 m3 ja koko yhteismetsän käypä arvo on liki 700.000 € eli noin 3540 €/ha.  Välittömiä hakkuumahdollisuuksia on vähän, sillä yhteismetsää on hoidettu ja käytetty tehokkaasti. Uudistuskypsää metsää ei ole. Varttunutta kasvatusmetsää on 98 ha  nuorta kasvatusmetsää 42 ha. Kemera -työt, ensiharvennukset ja harvennukset on tehty 2019-2020. Mäntyvaltaisen metsätilan kasvu on 4,6 m3/ha/v eli yhteensä 730 m3/vuodessa. Myynnissä olevan haamutilan laskennallinen osuusluku vastaisi noin 24.800 €:n käypää arvoa.

Arviolausunto Storbrik II    Karttaote   Kiinteistorekisteriote Kvikant 2

Haamutila 2:47 myydään tarjouskaupalla, hintapyyntö on yli 15.000 € eli 2142 €/ha.  Lisäksi ostaja maksaa 3 %:n varainsiirtoveron, kaupanvahvistuksen 138 € ja lainhuudonhankinnan kulut.

Tee ostotarjous haamutilasta  Storbrink II 2:47, alla olevalla lomakkeella viimeistään 29.5.2025.

Yhteismetsä omistusyksikkönä

Yhteismetsä on kiinteistömuotoinen omistusjärjestely, jossa metsäalue kuuluu yhteisesti usealle kiinteistölle ja se on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaidensa hyväksi. Yhteismetsän omistajina eivät ole yksityishenkilöt suoraan, vaan kiinteistöt, joihin on kirjattu osuuksia yhteismetsästä. Kiinteistöjen omistajat ovat näin ollen yhteismetsän osakkaita, ja he muodostavat osakaskunnan, joka vastaa yhteismetsän hallinnosta, päätöksenteosta ja käytännön toiminnasta.

Osakkaaksi voi tulla monella eri tavalla: liittymällä omalla metsätilallaan olemassa olevaan yhteismetsään, perustamalla uuden yhteismetsän omista metsistään, ostamalla osuuden yhteismetsästä tai saamalla osuuden perintönä tai lahjana. Osakkuus ei anna omistajalle määräosaa fyysisestä metsäpalstasta, vaan oikeuden yhteiseen tuottoon ja päätöksentekoon osakaskunnassa.

Kun metsä liitetään yhteismetsään, kyseessä ei yleensä ole verotuksessa luovutus, joten luovutusvoittoveroa ei määrätä, kun liitettävän metsätilan arvo ja saatujen yhteismetsäosuuksien arvo ovat samat. Tällöin myös mahdollinen käyttämätön metsävähennyspohja ja metsänparannushankkeiden jäljellä olevat menot siirtyvät yhteismetsän käyttöön.

Jos yhteismetsäosuus ostetaan erikseen, se käsitellään verotuksessa kiinteänä omaisuutena ja sen hankintahinnasta maksetaan 3 %:n varainsiirtovero. Mahdollinen velkaosuuden rahoittamiseen on tulonhankkimisvelkaa, jonka korot voi vähentää pääomatuloista. Lahjana tai perintönä saatu yhteismetsäosuus puolestaan aiheuttaa lahja- tai perintöveron, jonka perusteena käytetään osuuden käypää arvoa.

Yhteismetsä on verotuksessa itsenäinen verovelvollinen eli sitä verotetaan erillisenä yhteisetuusmuotoisena yksikkönä. Yhteismetsä antaa oman veroilmoituksensa (lomake 6), ja maksaa veroa verotettavasta tulostaan 26,5 prosentin verokannan mukaan (vuonna 2025). Verotuksen kannalta yhteismetsällä voi olla useita eri tulolähteitä: puunmyynnistä ja metsätaloudesta saatuha tuloja, vuokratuloja, metsästysoikeuksien myynnin tuloja jne . Yhteismetsä antaa vain yhden veroilmoituksen riippumatta siitä, mistä tulolähteistä verotettavaa tuloa muodostuu.  

Yhteismetsä voi jakaa vuosittaisen ylijäämänsä osakkailleen, ja tämä jaettu ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa, jota ei ilmoiteta henkilökohtaisella veroilmoituksella. Tämä tekee yhteismetsästä houkuttelevan ja verotuksellisesti kevyen omistusmuodon verrattuna perinteiseen suoraan metsätilan omistamiseen.

Kirjanpitovelvollisuuden myötä yhteismetsän on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi on kalenterivuosi, määräpäivä on huhtikuun viimeinen päivä. Yhteismetsälle määrätään ennakkovero, eikä puun ostajan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä yhteismetsälle maksetuista puukauppatuloista.