Kälviän Hirsimetsän ja Rantalan Yhteismetsän osuuksia

Kälviän Yhteismetsien osuuksia

Myytävänä Kokkolassa ns haamutila 272-419-8-34, millä on osuuksia Kälviän Hirsimetsän Yhteismetsään ja Kälviän Rantalan Yhteismetsään. Kiinteistörekisteriotteen mukaisesti osuudet ovat Hirsimetsän osalta 0,015894 vastaten noin 11,1 ha metsämaata ja Rantalan osalta 0,018025 vastaten noin 19,71 ha. Ensisijaisesti myydään koko tila, mutta tarjouksia otetaan vastaan myös molemmista yhteisalueosuuksista erikseen. Tila myydään tarjouskaupalla. Ostaja maksaa kaupanvahvistuksen 138 €, 3 %:n varainsiirtoveron ja lainhuudon hankintakulut 172 € ja, jos myydään vain Hirsimetsäosuus erillisenä, niin ostajan maksaa yhteisalueosuuden erottamiskulut.

Kiinteistörekisteriote 8 34

Yhteismetsäosuuden hankkiminen tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhteismetsän tuottoihin, kokouksiin ja jopa hallinnointiin ilman, että omistajan tarvitsee itse aktiivisesti hoitaa metsää. Osuuden omistajat saavat vuosikokouksen päättämänä jako-osuutena osuutensa suhteessa verovapaata tuottoa yhteismetsän hakkuista ja muista mahdollisista tuloista ja mm vuokratuloista kulujen ja yhteismetsän maksaman veron jälkeen.

Rasitustodistuksella on ulosmittausmerkintöjä, joten kaupat hoidetaan ns. ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisena myyntinä noudattaen yleisiä huutokauppaehtoja.

RANTALAN YHTEISMETSÄN osuudet

Kälviän Rantalan Yhteismetsä 272-874-1-1 on pinta-alaltaan kiinteistörekisterin mukaan 1065,5 ha. Yhteismetsä sijaitsee Kokkolan Ullavan Sepäkylässä Akkalankankaan metsätien molemmin puolin. Puuston määrä on tuoreen metsäsuunnitelman mukaan noin 103.000 m3 eli keskimäärin 98 m3/ha. Ja puuston kasvu vuonna 2025 noin 2,8 m3/ha/v eli noin 3.000 m3 vuodessa. Osakkaita yhteismetsässä on noin 73. Hakkuusuunnite on ollut kaudelle 2015-2025 2500 m3/v ja tulevalle kaudelle 2026-2035 esitetään lukua 3000 m3/v.

Nyt myydään Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksia tilalta 272-419-8-34, jonka osuusluku on 0,018025 / 0,974118 vastaten noin 19,7 ha osuutta yhteismetsästä. Osuuden arvo muodostuu jaettavasta ylijäämästä ja ja osuuden arvon kehityksestä. Osuuden arvon kehitykseen vaikuttaa puuston kasvun ja hakkuusuunnitteen erosta tapahtuva puustopääoman kasvu ja puun sekä metsien yleinen hintakehitys.

Yhteismetsäosuus tuottaa omistajalleen verovapaata vuosittaista tuloa jaettavasta ylijäämästä. Tuottoarvomenetelmää käytetään perinteisesti arvottamaan tulevaisuudessa säännöllisesti saatavia tuottoja. Menetelmässä kohteen arvo (todennäköinen luovutushinta) määritetään kohteesta käyttöaikana todennäköisesti saatavien vuosituottojen pääomitettuna nykyarvona. Metsätaloudessa tavoitteellinen tuottovaatimus on perinteisesti ollut noin 3 % (reaalinen), jolloin vakaa ja jatkuva jakokelpoinen rahavirta voidaan pääomittaa tuottovaatimuksella. (vrt perintö- ja lahjaverotuksessa tuottoarvo lasketaan vuotuistuloista 5 % korkokannalla).

Yhteismetsän vuosien 2020-2024 jako-osuuden ja vuosien 2025 ja 2026 suunnitellun jako-osuuden keskiarvo on 70.000 €/v. Myynnissä olevan osuusluvun osuus siitä on noin 1295 €/v. Pääomittamalla tämä 3 %:lla saadaan osuuden tuottoarvoksi noin 43.000 € vastaten 2183 €/ha olevaa tasoa. Tuulivoimahanke voi tuoda optionaalista lisäarvoa (vuokratuotot aikaisintaan 2030-luvulla), mutta koska luvitus, kaavat ja siirtoverkkoinfra eivät ole valmiita, niin erillistä preemiota käypään arvoon ei ole metsäarvoissa lisätty. Osuuden käypä arvo on metsäarvion mukaan 40.000 €.

Arviolausunto Rantalan yhteismetsäosuudet

Tuulipuiston vaikutus?

Rantalan yhteismetsän alueella on tuulipuistosuunnitelmia, mitkä voivat johtaa jako-osuuden määrän merkittävään nousuun tulevan 10-vuotiskauden 2026 – 2035 aikana. Rasitustodistuksen mukaan tuulivoimaa varten vuokrasopimus on tehty 2022 ja on voimassa 2057 vuoden loppuun asti 909,53 ha:n alueella vuokralaisena Neoen Renewables Finland Oy, 2945811-1. Kaavoitus on aloitettu noin 3500 ha:n alueelle Akkalankankaalla ja arviovuosi kaavan valmistumiselle on 2026, tehoväli on 100-270 MW ja voimaloiden lukumäärä 15-30. Yhtä voimalaa kohti bruttovuokratuotto on yli 30.000 €/vuosi. Jos tuulipuisto toteutuisi, niin yhteismetsän nykytason jakoraha nousee arviolta 9-10 myllyn osalta jopa 6 kertaiseksi 2030 -luvulla.

HIRSIMETSÄN osuudet

Hirsimetsän kartta

Kälviän Hirsimetsän yhteismetsä on vuonna 2003 perustettu, laaja ja monimuotoinen kokonaisuus alunperin iso yhteisalue entisen Kälviän kunnan kaakkoisosassa. Yhteismetsä sijoittuu nyt Kokkolan kaakkoisosaan ja laajennusostojen myötä rajoilla myös Toholammille ja Lestijärvelle. Yhteismetsän kokonaispinta-ala on yli 12 000 hehtaaria, josta metsätalouden kannalta keskeistä metsämaata on noin 6 600 ha ja kitu- tai joutomaita noin 1 900 ha. Alueella on merkittäviä luonnonsuojelukohteita: yksityinen soidensuojelualue yli 2 900 ha sekä vanhojen metsien suojelualue 150 ha. Yhteismetsällä on noin 880 osakastilaa. Osakastilojen edustajia osallistuu noin 20-30 vuosittain kevät- ja syyskokouksiin päättämään mm ylijäämän käytöstä. Kokousten välillä asioita hoitaa syyskokouksen valitsema hoitokunta. Hakkuusuunnite on nettisivun mukaan 13600 m3/v vuosina 2018-2027.

Myytävän tilan Hirsimetsäosuuden suuruus on 0,015894 / 9,481058 (0,1676 %) vastaten yhteismetsän noin 6600 ha metsämaasta noin 11,1 ha:n laskennallista osuutta. Yhteismetsällä on lisäksi runsaasti kitu- ja joutomaata metsäsuunnitelman ja Hirsimetsän nettisivujen mukaisesti. Yhteismetsän ylijäämästä rahanjako on ollut viimevuosina keskimäärin ns. 2,7-kertainen, mikä vastaa rahamääräisesti noin 256.500 € / vuosi. Vuonna 2025 jako oli poikkeuksellisesti ns. nelinkertainen jako summaltaan 380.000 €. Sen lisäksi yhteismetsä osti noin 94 ha:n metsätilan. Yhteismetsä on siis pitkässä juoksussa kasvattanut metsämaan osuutta metsätilaostojen kautta. Osuuden käypä arvo muodostuu jako-osuudesta ja osuuksien arvon kehityksestä puustopääoman kasvun sekä puun ja metsien hintakehityksen myötä.

Tarkasteltavalle kokonaislukuna ilmaistulle osuusmäärälle 15894 vuotuinen tuotto on ollut keskimäärin 430 € / vuosi. Mikäli tuotto jatkuisi samansuuruisena ikuisesti, laskennallinen tuottoarvo 3 %:n tuottovaatimuksella on 14333 €. Tämä “jakoraha” sisältää sekä metsätalouden että muut tuotot (esim. metsästyslupatuotot ja vuokratulot) ja huomioi myös kaikki kulut ja verot, koska ne vähennetään ennen jakoa. Myös Hirsimetsän alueella on merkittäviä tuulivoimasuunnitelmia, mitkä toteutuessaan nostaisivat vuotuisen jakorahan moninkertaiseksi. Hirsimetsäosuuksilla käydään melko vilkasta vaihdantaa ja toteutuneet kauppa-arvot ovat jo useita vuosia olleet 3 %:n tuottoarvoa korkeammat.

Metsäarviossa Kälviän Hirsimetsän Yhteismetsän osuuden 0,015894 / 9,481058 (tila 272-419-8-34) käyväksi arvoksi on saatu 24000 €, mikä vastaa noin 1,51 €/osuusluku. Tuulivoimahankkeet voivat tuoda optionaalista lisäarvoa (vuokratuotot aikaisintaan 2030-luvun puolivälissä), mutta koska luvitus, kaavat ja siirtoverkkoinfra eivät ole valmiita, niin metsäarvioon ei ole lisätty niistä erillistä preemiota arvion tukeutuessa viimevuosien toteutuneeseen hintatasoon.

Arviolausunto Kälviä Hirsimetsän osuudet

Tee ostotarjous tilasta 272-419-8-34 alla olevalla lomakkeella viimeistään 2.1.2026. Jos tarjoat vain toisen yhteismetsän osuuksista, niin tee tarjous sähköpostilla ja kerro mistä osuudesta tarjoat.

Perhon yhteismetsäosuus 193 kpl

Perhon yhteismetsän osuuksia 193 kpl

Myytävänä ”haamutila” Patsinmetsä 74-402-25-50, millä on yhteismetsäosuus 0,019300/0,998230 Perhon Yhteismetsään 584-874-1-0. Yhteismetsän tilat sijaitsevat Perhon, Halsuan ja Vetelin kuntien alueella kiinteistörekisterin mukaan pinta-alaltaan 2464,186 ha. Yhteismetsä on perustettu vuonna 1958. Vuonna 1997 yhteismetsä sai vaihtomaina 12 metsätilaa vaihdossa suojelusuomaihin. Vuosina 2015-2024 yhteismetsä on kasvanut neljän metsätilan ostamisen myötä em. pinta-alaan 2464 ha. Osakkaita on yhteensä 50 jakaantuen osakasluettelon 76 osakastilaan. Osakaskunta on lunastanut vuonna 2007 yhteismetsälle 17,7 osuutta, joten 10000 kappaleen osuusmäärästä on osakkailla 9982,30. Myytävänä olevan tilan 193 kpl osuuksia vastaa noin 1,93 % ja noin 47,6 ha yhteismetsästä.

Kiinteistörekisteriote Patsinmetsä Kiinteistörekisteriote Perhon Yhteismetsä

Jako-osuudet

Yhteismetsäosuus on luovutettavissa oleva etuus, joka sisältää oikeuden päättää yhdessä muiden osakkaiden kanssa koko yhteismetsään kuuluvan alueen hoidosta ja käytöstä ja saada osuusluvun mukainen osa sen tuotosta. Tällaisen etuuden arvoksi voidaan katsoa osuusluvun mukainen osa yhteismetsään kuuluvan alueen arvosta ja yhteismetsän muusta netto-omaisuudesta.

Viimevuosien jako-osuudet osuutta kohden ovat olleet 2020 1 €, 2021 6 €, 2022 9 €, 2023 3 €, 2024 0 € eli viiden vuoden keskiarvona 3,80 €/osuus (0,58 % arvosta). Samalla ajalla 2020-2024 yhteismetsä on ostanut kaksi metsätilaa yhteensä noin 320.000 €:n arvoisina vastaten noin 6,41 €/osuus/vuosi olevaa jakoa. Hyöty osakkaille on siis edellisten summana noin 12,2 €/osuus/vuosi (1,87 % arvosta) ja se Patsinmetsän haamutilan 193 osuutta kohden siis keskimäärin 2355 €/vuosi. Pääomittamalla tämä 3 %:lla saadaan arvoksi 78487 € eli 406,90 € / osuus mikä vastaa kohtuullisen hyvin osuutta kohden 2020-luvulla tehtyjä kauppoja.

Tila-arvio

Metsätaloussuunnitelman mukaan metsämaata on 1865,30 ha, kitumaata 265,35 ha, joutomaata 283,1 ha ja muuta maata 1 ha. Päivitetyn metsätaloussuunnitelman mukainen hakkuutase vuosille 2025-2036 on 2868 m3/v, kun se oli 2020-2029 kaudelle 3296,5 m3/v. Metsävähennyspohjaa on jäljellä 31.12.2024 tilanteessa noin 330.330 € ja pankkilainaa noin 242.000 €. Syksyn 2023 tila-arvoin mukaan Perhon yhteismetsän tilojen käypä yhteisarvo oli 6.214.803 €. Vuoden 2024 metsätilaoston ja arvion jälkeisten puukauppojen ja puun hinnan nousun ja kahden vuoden kasvun jälkeen käypä arvo on vuonna 2025 noin 6,5 milj. €. Laskennallinen Patsinmetsän 193 osuuden osuus siitä olisi noin 125.000 € (eli noin 650 €/osuus), mutta julkisessa kaupassa osuudet eivät ole yleensä nousseet laskennalliseen arvoonsa, vaan kokonaisarvon korjaus osuudelle on ollut keskimäärin iso – jopa yli 30 %. Viimeiset toteutuneet kaupat ovat olleet osuutta kohden 2020 -luvulla 380 – 500 €/osuus. 30 %:n arvonkorjauksella osuuden arvo olisi noin 450 €.

Osuuden hintaan voi vaikuttaa myös mahdollisen Ahvenlammin tuulipuiston perustaminen. Osalle yhteismetsän aluetta Perhon kunta on hyväksynyt Ahvenlammen tuulivoimapuiston osaleiskaavan, mutta se ei ole lainvoimainen ELY-keskuksen valitettua kaavasta. Yhteismetsän alueelle myllyjä on kaavassa kirjattu 3 kpl.

Näiden lisäksi myös ns. muut arvot vaikuttavat osuuden hintaan. Maanomistajana metsästysoikeus pienriistan osalta käy valtion metsästyskortilla. Osakas perheenjäsenineen voi hakea Perhon yhteismetsän metsästysseuran jäsenyyttä. Metsästysoikeus ns. maanomistaja perusteinen. Vuokratuloja metsästysoikeuksista on tullut viimevuosina noin 2600 €/v. Yhteismetsän edustava kokoushuvila (”kämppä”) ja sauna ovat osakkaiden vapaassa käytössä, ei varauksella. Kukin osakas saa oman avaimen. Osoitteessa Penningintie 1492 Perho / Yhteismetsäntie 4 Perho / Loukkukoskentie 1224 Halsua. Penninginjoki virtaa alueen läpi. Kalastus valtion lupakorteilla.

Hintapyyntö

Osuudet myydään tarjouskaupalla. Voit tarjota koko tilan Patsinmetsä (193 osuutta jäljellä) tai siitä erotettavan yhteisalueosuuden osuusluvulla 93 kpl tai sen alle. Osakaskunnan ulkopuolelle myytävä osuusluku pitää olla vähintään 100. Jo osakkaana olevat voivat tarjota myös määristä alle 100 kpl. Ostaja maksaa lisäksi kaupanvahvistuksen 138 €, varainsiirtoveron 3 % kauppahinnasta ja lainhuutokulut 172 €. Jos myydään 93 tai sen alle erotettava osuus, niin ostaja maksaa sen erottamisen kulut MML:n hinnaston mukaan. Myyntijärjestys ratkaistaan sen perusteella miten myyjä saa parhaan hyödyn omistuksestaan.

Perhon Yhteismetsän ohjesääntö

Tee tarjous Perhon yhteismetsäosuudesta haamutilana Patsinmetsä alla olevalla lomakkeella. Tee tarjous sähköpostilla, jos haluat tarjota vähemmän kuin 193 kpl yhteismetsän osuuksia.

Yhteismetsä: Yleisesittely ja hyödyt osuuden omistajalle

Yhteismetsä on metsäalue, joka on perustettu useiden maanomistajien yhteiseksi omaisuudeksi. Sen hallinto perustuu yhteismetsälakiin, ja tavoitteena on kestävän metsätalouden harjoittaminen sekä tuoton maksimointi omistajilleen. Osakkaat eivät omista konkreettisia maa-alueita vaan osuuksia koko yhteismetsästä. Yhteismetsän toiminnasta vastaa yleensä hoitokunta, joka hoitaa käytännön hallinnon, suunnittelun ja talouden.

Yhteismetsän hyödyt osuuden omistajalle:

Säännöllinen ja vakaa tuotto: Yhteismetsät jakavat tuottonsa osakkaille verovapaana säännöllisesti, tyypillisesti vuosittain tai useammin. Tuotto muodostuu puunmyynneistä, metsästysoikeuksien vuokrauksesta, sekä muista mahdollisista metsätuloista. Näitä ei osakas laita omaan veroilmoitukseensa, vaan yhteismetsä maksaa 26,5 %:n pääomaverokannan mukaan veron.
Ammattimainen metsänhoito: Yhteismetsän hoitokunta hyödyntää usein metsäalan asiantuntijoita ja laatii pitkän aikavälin metsäsuunnitelmia. Tämä takaa kestävän kehityksen mukaisen metsätalouden ja maksimoi pitkän aikavälin tuoton.
Vaivattomuus: Osuuden omistaja ei vastaa päivittäisestä metsänhoidosta tai hallinnollisista tehtävistä. Tämä tekee yhteismetsäosuudesta erityisen houkuttelevan vaihtoehdon esimerkiksi kaupunkilaisille tai sijoittajille, joilla ei ole aikaa tai osaamista metsänhoitoon.
Helppo sijoituskohde: Yhteismetsäosuudet tarjoavat vakaan, inflaatiosuojatun ja ekologisesti kestävän sijoitusmuodon. Osuuden hankinta ja omistaminen on yksinkertaista, ja osuuksia voi hankkia joko suoraan perustamisvaiheessa tai jälkimarkkinoilta.
Verotukselliset edut: Yhteismetsän tulo verotetaan suoraan yhteismetsän nimissä, ja osakkaat saavat nettotuoton itselleen ilman erillistä verotusta. Tämä voi olla taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin suora metsänomistus.
Pitkäjänteinen varallisuuden kehittäminen: Yhteismetsän kautta metsäomaisuus säilyy usein sukupolvien yli paremmin kuin yksittäisillä omistajilla, koska hoito ja päätöksenteko ovat organisoituja ja ammattimaisia.

Yhteenvetona yhteismetsä tarjoaa metsäsijoittajalle vaivattoman, tuottavan ja kestävän vaihtoehdon metsänomistukseen. Se soveltuu niin sijoittajille, perikunnille kuin yksittäisille metsänomistajille, jotka haluavat siirtyä passiivisempaan metsänomistusmuotoon ilman hallinnollista taakkaa.

Perhon yhteismetsäosuus 138 kpl

Perhon yhteismetsän osuuksia 138 kpl

Myydään Perhon yhteismetsän osuudet yht 138 kpl Vetelissä sijaitsevalta tilalta Keskitalo 924-410-35-0, millä on osuusluku 0,013800/0,998230 Perhon Yhteismetsään 584-874-1-0. Yhteismetsän tilat sijaitsevat Perhon, Halsuan ja Vetelin kuntien alueella kiinteistörekisterin mukaan pinta-alaltaan 2464,186 ha. Yhteismetsä on perustettu vuonna 1958. Vuonna 1997 yhteismetsä sai vaihtomaina 12 metsätilaa vaihdossa suojelusuomaihin. Vuosina 2015-2024 yhteismetsä on kasvanut neljän metsätilan ostamisen myötä em. pinta-alaan 2464 ha. Osakkaita on yhteensä 50 jakaantuen osakasluettelon 76 osakastilaan. Osakaskunta on lunastanut vuonna 2007 yhteismetsälle 17,7 osuutta, joten 10000 kappaleen osuusmäärästä on osakkailla 9982,30. Myytävänä olevat osuudet 138 kpl vastaa noin 1,38 % ja noin 34 ha yhteismetsästä.

Kiinteistörekisteriote Perhon Yhteismetsä

Tila-arvio

Yhteismetsäosuus on luovutettavissa oleva etuus, joka sisältää oikeuden päättää yhdessä muiden osakkaiden kanssa koko yhteismetsään kuuluvan alueen hoidosta ja käytöstä ja saada osuusluvun mukainen osa sen tuotosta. Tällaisen etuuden arvoksi voidaan katsoa osuusluvun mukainen osa yhteismetsään kuuluvan alueen arvosta ja yhteismetsän muusta netto-omaisuudesta.

Viimevuosien jako-osuudet osuutta kohden ovat olleet 2020 1 €, 2021 6 €, 2022 9 €, 2023 3 €, 2024 0 € eli viiden vuoden keskiarvona 3,80 €/osuus (0,58 % arvosta). Samalla ajalla 2020-2024 yhteismetsä on ostanut kaksi metsätilaa yhteensä noin 320.000 €:n arvoisina vastaten noin 6,41 €/osuus/vuosi olevaa jakoa. Hyöty osakkaille on siis edellisten summana noin 12,2 €/osuus/vuosi (1,87 % arvosta) ja se myytävänä oleville 138 osuudelle keskimäärin 1684 €/vuosi. Pääomittamalla tämä 3 %:lla saadaan arvoksi 56000 € eli 406,90 €/osuus, mikä vastaa hyvin osuutta kohden 2020-luvulla tehtyjä viimeisimpiä kauppoja.

Metsätaloussuunnitelman mukaan metsämaata on 1865,30 ha, kitumaata 265,35 ha, joutomaata 283,1 ha ja muuta maata 1 ha. Päivitetyn metsätaloussuunnitelman mukainen hakkuutase vuosille 2025-2036 on 2868 m3/v kun se oli 2020-2029 kaudelle 3296,5 m3/v. Metsävähennyspohjaa on jäljellä 31.12.2024 tilanteessa noin 330.330 € ja pankkilainaa noin 242.000 €. Syksyn 2023 tila-arvoin mukaan Perhon yhteismetsän tilojen käypä yhteisarvo oli 6.214.803 €. Vuoden 2024 metsätilaoston ja arvion jälkeisten puukauppojen ja puun hinnan nousun ja kahden vuoden kasvun jälkeen käypä arvo on vuonna 2025 noin 6,5 milj. €. Laskennallinen 138 kpl:een osuus siitä olisi noin 89.000 € (eli noin 650 €/osuus), mutta julkisessa kaupassa osuudet eivät ole yleensä nousseet laskennalliseen arvoonsa, vaan kokonaisarvon korjaus osuudelle on ollut keskimäärin iso jopa yli 30 %. Viimeiset toteutuneet kaupat ovat olleet osuutta kohden 2020 -luvulla 380 – 420 €/osuus (viimeisin 420). 30 %:n arvonkorjauksella osuuden arvo olisi noin 450 €.

Osuuden hintaan voi vaikuttaa myös mahdollisen Ahvenlammin tuulipuiston perustaminen. Osalle yhteismetsän aluetta Perhon kunta on hyväksynyt Ahvenlammen tuulivoimapuiston osaleiskaavan, mutta se ei ole lainvoimainen ELY-keskuksen valitettua kaavasta. Yhteismetsän alueelle myllyjä on kaavassa kirjattu 3 kpl.

Näiden lisäksi myös ns. muut arvot vaikuttavat osuuden hintaan. Maanomistajana metsästysoikeus pienriistan osalta käy valtion metsästyskortilla. Osakas perheenjäsenineen voi hakea Perhon yhteismetsän metsästysseuran jäsenyyttä. Metsästysoikeus ns. maanomistaja perusteinen. Vuokratuloja metsästysoikeuksista on tullut viimevuosina noin 2600 €/v. Yhteismetsän edustava kokoushuvila (”kämppä”) ja sauna ovat osakkaiden vapaassa käytössä, ei varauksella. Kukin osakas saa oman avaimen. Osoitteessa Penningintie 1492 Perho / Yhteismetsäntie 4 Perho / Loukkukoskentie 1224 Halsua. Penninginjoki virtaa alueen läpi. Kalastus valtion lupakorteilla.

Hintapyyntö

Osuuden myydään tarjouskaupalla. Tarjoukset viimeistään 1.10.2025. Hyvä tarjous saatetaan hyväksyä jo ennen määräajan päättymistä, joten älä jätä tarjousta viimetinkaan. Osakaskunnan ulkopuolelle myytävä osuusluku pitää olla vähintään 100. Jo osakkaana olevat voivat tarjota myös määristä 38 kpl. Ostaja maksaa lisäksi kaupanvahvistuksen 138 €, varainsiirtoveron 3 % kauppahinnasta ja lainhuutokulut 172 €. Sekä osuuksien erottamisen kulut MML:n hinnaston mukaan. Myyntijärjestys ratkaistaan sen perusteella miten myyjä saa parhaan hyödyn omistuksestaan.

Perhon Yhteismetsän ohjesääntö

Tee tarjous Perhon yhteismetsäosuuksista 138 kpl alla olevalla lomakkeella. Tee tarjous sähköpostilla, jos haluat tarjota vain 38 kpl tai 100 kpl yhteismetsän osuuksia erotettuina tilasta Keskitalo 35:0.

Yhteismetsä: Yleisesittely ja hyödyt osuuden omistajalle

Yhteismetsä on metsäalue, joka on perustettu useiden maanomistajien yhteiseksi omaisuudeksi. Sen hallinto perustuu yhteismetsälakiin, ja tavoitteena on kestävän metsätalouden harjoittaminen sekä tuoton maksimointi omistajilleen. Osakkaat eivät omista konkreettisia maa-alueita vaan osuuksia koko yhteismetsästä. Yhteismetsän toiminnasta vastaa yleensä hoitokunta, joka hoitaa käytännön hallinnon, suunnittelun ja talouden.

Yhteismetsän hyödyt osuuden omistajalle:

Säännöllinen ja vakaa tuotto: Yhteismetsät jakavat tuottonsa osakkaille verovapaana säännöllisesti, tyypillisesti vuosittain tai useammin. Tuotto muodostuu puunmyynneistä, metsästysoikeuksien vuokrauksesta, sekä muista mahdollisista metsätuloista. Näitä ei osakas laita omaan veroilmoitukseensa, vaan yhteismetsä maksaa 26,5 %:n pääomaverokannan mukaan veron.
Ammattimainen metsänhoito: Yhteismetsän hoitokunta hyödyntää usein metsäalan asiantuntijoita ja laatii pitkän aikavälin metsäsuunnitelmia. Tämä takaa kestävän kehityksen mukaisen metsätalouden ja maksimoi pitkän aikavälin tuoton.
Vaivattomuus: Osuuden omistaja ei vastaa päivittäisestä metsänhoidosta tai hallinnollisista tehtävistä. Tämä tekee yhteismetsäosuudesta erityisen houkuttelevan vaihtoehdon esimerkiksi kaupunkilaisille tai sijoittajille, joilla ei ole aikaa tai osaamista metsänhoitoon.
Helppo sijoituskohde: Yhteismetsäosuudet tarjoavat vakaan, inflaatiosuojatun ja ekologisesti kestävän sijoitusmuodon. Osuuden hankinta ja omistaminen on yksinkertaista, ja osuuksia voi hankkia joko suoraan perustamisvaiheessa tai jälkimarkkinoilta.
Verotukselliset edut: Yhteismetsän tulo verotetaan suoraan yhteismetsän nimissä, ja osakkaat saavat nettotuoton itselleen ilman erillistä verotusta. Tämä voi olla taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin suora metsänomistus.
Pitkäjänteinen varallisuuden kehittäminen: Yhteismetsän kautta metsäomaisuus säilyy usein sukupolvien yli paremmin kuin yksittäisillä omistajilla, koska hoito ja päätöksenteko ovat organisoituja ja ammattimaisia.

Yhteenvetona yhteismetsä tarjoaa metsäsijoittajalle vaivattoman, tuottavan ja kestävän vaihtoehdon metsänomistukseen. Se soveltuu niin sijoittajille, perikunnille kuin yksittäisille metsänomistajille, jotka haluavat siirtyä passiivisempaan metsänomistusmuotoon ilman hallinnollista taakkaa.

Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksia

Kälviän Rantalan Yhteismetsä 272-874-1-1 on pinta-alaltaan kiinteistörekisterin mukaan 1065,5 ha. Yhteismetsä sijaitsee Kokkolan Ullavan Sepäkylässä Akkalankankaan metsätien molemmin puolin oheisen kartan mukaisesti. Puuston määrä on tuoreen metsäsuunnitelman mukaan noin 103.000 m3 eli keskimäärin 98 m3/ha. Ja puuston kasvu vuonna 2025 noin 2,8 m3/ha/v eli noin 3.000 m3 vuodessa. Osakkaita yhteismetsässä on noin 73. Hakkuusuunnite on ollut kaudelle 2015-2025 2500 m3/v ja tulevalle kaudelle 2026-2035 esitetään lukua 3000 m3/v.

Yhteismetsäosuuden hankkiminen tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhteismetsän tuottoihin ja jopa hallinnointiin ilman, että omistajan tarvitsee itse aktiivisesti hoitaa metsää. Osuuden omistajat saavat jako-osuutena osuutensa mukaisesti tuottoa yhteismetsän hakkuista ja muista mahdollisista tuloista ja mm vuokratuloista.

Nyt myydään Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksia tilalta Alakoskela 272-419-11-2. Myytävä on joko osuusluku 0,040976796 / 0,974118 vastaa noin 44,82 ha osuutta yhteismetsästä.

Osuuden metsäarvio

Yhteismetsäosuus tuottaa omistajalleen verovapaata vuosittaista tuloa jaettavasta ylijäämästä. Tuottoarvomenetelmää käytetään perinteisesti arvottamaan tulevaisuudessa säännöllisesti saatavia tuottoja. Menetelmässä kohteen arvo (todennäköinen luovutushinta) määritetään kohteesta käyttöaikana todennäköisesti saatavien vuosituottojen pääomitettuna nykyarvona. Metsätaloudessa tavoitteellinen tuottovaatimus on perinteisesti ollut noin 3 % (reaalinen), jolloin vakaa ja jatkuva jakokelpoinen rahavirta voidaan pääomittaa tuottovaatimuksella. (vrt perintö- ja lahjaverotuksessa tuottoarvo lasketaan vuotuistuloista 5 % korkokannalla).

Erityisesti laajoissa metsäkokonaisuuksissa verottajankin ohje korostaa tuottoarvomenetelmän käyttöä. Tässä tapauksessa yhteismetsän keskimääristä yksityismetsää paljon suurempi pinta-ala tekee yksityiskohtaisesta “metsäarviosta” (summa-arvosta) vähemmän tarkoituksenmukaisen, kun taas tuottoarvomenetelmä heijastaa suoraan omistajalle realisoituvaa ja relevanttia jakokelpoista verovapaata jatkuvaa kassavirtaa. Yhteismetsä maksaa tuloksestaan veron, joten jako-osuus on omistajilleen verovapaata. Omistajien suuri määrä korostaa sitä, että vain tuottoarvo on relevantti arviointimenetelmä osuuden arvottamiseen, sillä käypä kauppa-arvo markkinoilla ei muodostu koko yhteismetsän summa-arvomenetelmän tuottaman käyvän arvon osuusluvun mukaisesta tilan määräosasta.

Yhteismetsän vuosien 2020-2024 jako-osuuden ja vuosien 2025 ja 2026 suunnitellun jako-osuuden keskiarvo on 70.000 €/v. Myynnissä olevan osuusluvun osuus siitä on noin 2945 €/v. Pääomittamalla tämä 3 %:lla saadaan osuuden tuottoarvoksi noin 98.000 € vastaten 2188 €/ha olevaa tasoa. Tuulivoimahanke voi tuoda optionaalista lisäarvoa (vuokratuotot aikaisintaan 2030-luvulla), mutta koska luvitus, kaavat ja siirtoverkkoinfra eivät ole valmiita, niin erillistä preemiota käypään arvoon ei ole tässä metsäarviossa lisätty. Osuuden käypä arvo on siis 98.000 €.

Tuulipuiston vaikutus?

Rantalan yhteismetsän alueella on tuulipuistosuunnitelmia, mitkä voivat johtaa jako-osuuden määrän merkittävään nousuun tulevan 10-vuotiskauden 2026 – 2035 aikana. Rasitustodistuksen mukaan tuulivoimaa varten vuokrasopimus on tehty 2022 ja on voimassa 2057 vuoden loppuun asti 909,53 ha:n alueella vuokralaisena Neoen Renewables Finland Oy, 2945811-1. Kaavoitus on aloitettu noin 3500 ha:n alueelle Akkalankankaalla ja arviovuosi kaavan valmistumiselle on 2026, tehoväli on 100-270 MW ja voimaloiden lukumäärä 15-30. Yhtä voimalaa kohti bruttovuokratuotto on yli 30.000 €/vuosi. Jos tuulipuisto toteutuisi, niin yhteismetsän nykytason jakoraha nousee arviolta 9-10 myllyn osalta jopa 6 kertaiseksi 2030 -luvulla.

Yhteismetsäosuuden tarjouskauppa

Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuudet myydään tarjouskaupalla. Ostaja maksaa kaupanvahvistuksen 138 €, 3 %:n varainsiirtoveron ja lainhuudon hankintakulut 172 ja yhteisalueosuuden erottamiskulut. Tarjousten määräpäivä ratkaistaan sitten kun ensin on tullut varteenotettavia ostotarjouksia.

Tee ostotarjous Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksista alla olevalla lomakkeella, jos tarjoat koko potista. Jos tarjoat vain osasta, niin tee tarjous sähköpostilla ja kerro monestako osuudesta tarjoat.