Haamutila Kvikant yhteismetsäosuuksia

Haamutila Kvikant yhteismetsäosuuksia

Lohtajan Yhteisalueet lähestymiskartta

Kvikantin yhteismetsäosuus haamutilana Kaustisella

Myytävänä on kiinteistörekisteriin merkitty niin sanottu haamutila Storbrink II 236-407-2-47, jolla ei ole omaa maa- tai vesipinta-alaa, mutta jolla on 3,545 % osuus yhteismetsään 236-874-2-1 Kvikant Samfällda Fyllnadsskogen 2. Haamutila on itsenäinen rekisteriyksikkö: Eli voit myydä, lahjoittaa, perinnöksi jättää sen tai voit yhdistää sen toiseen kiinteistöön, jos haluat.  Se näkyy lainhuuto- ja kiinteistörekisterissä kuten mikä tahansa tila.  Yhteismetsän pinta-ala on 197,79 ha, joten osuuskulu 0,034000/0,959000 vastaa noin 7,0 ha:n osuutta. Alueella on kolme vierekkäistä yhteismetsää, joiden osalta on suunnitelmissa yhdistää ne yhdeksi noin 1216 ha:n Kvikantin yhteismetsäksi.

Kiinteistorekisteriote Storbrik II

Yhteismetsä sijaitsee Kaustisella Lumppiontien varrella oheisen kartan mukaisesti. Rasitustodistuksen mukaisesti 17,1 ha on vuokrattu Oy Ahlholmes Kraft Ab:lle 21.4.2046 asti. Turvetuotannon vuokrasta on tullut yhteismetsälle säännöllistä vuotuista tuloa.  Todellisuudessa turvetuotantoon piirissä on noin 43 ha ja metsätalouden maata on noin 155 ha. Julkisen metsävaratiedon  mukaan puustoa on noin 18480 m3 ja koko yhteismetsän käypä arvo on liki 700.000 € eli noin 3540 €/ha.  Välittömiä hakkuumahdollisuuksia on vähän, sillä yhteismetsää on hoidettu ja käytetty tehokkaasti. Uudistuskypsää metsää ei ole. Varttunutta kasvatusmetsää on 98 ha  nuorta kasvatusmetsää 42 ha. Kemera -työt, ensiharvennukset ja harvennukset on tehty 2019-2020. Mäntyvaltaisen metsätilan kasvu on 4,6 m3/ha/v eli yhteensä 730 m3/vuodessa. Myynnissä olevan haamutilan laskennallinen osuusluku vastaisi noin 24.800 €:n käypää arvoa.

Karttaote   Kiinteistorekisteriote Kvikant 2

Haamutila 2:47 myydään tarjouskaupalla, hintapyyntö on yli 15.000 € eli 2142 €/ha.  Lisäksi ostaja maksaa 3 %:n varainsiirtoveron, kaupanvahvistuksen 138 € ja lainhuudonhankinnan kulut.
Ostaja voi halutessaan hakea kolmen yhteismetsän eli 1216 ha:n alueella ja Kokkolassa toimivan Kvikantin metsästysseuran jäsenyyttä. Jäseniä on nyt 15 ja uusia ei ole viimevuosina otettu.

Arviolausunto Storbrik II 9 5 2025

Tee ostotarjous haamutilasta  Storbrink II 2:47, alla olevalla lomakkeella viimeistään 29.5.2025.

Yhteismetsä omistusyksikkönä

Yhteismetsä on kiinteistömuotoinen omistusjärjestely, jossa metsäalue kuuluu yhteisesti usealle kiinteistölle ja se on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaidensa hyväksi. Yhteismetsän omistajina eivät ole yksityishenkilöt suoraan, vaan kiinteistöt, joihin on kirjattu osuuksia yhteismetsästä. Kiinteistöjen omistajat ovat näin ollen yhteismetsän osakkaita, ja he muodostavat osakaskunnan, joka vastaa yhteismetsän hallinnosta, päätöksenteosta ja käytännön toiminnasta.

Osakkaaksi voi tulla monella eri tavalla: liittymällä omalla metsätilallaan olemassa olevaan yhteismetsään, perustamalla uuden yhteismetsän omista metsistään, ostamalla osuuden yhteismetsästä tai saamalla osuuden perintönä tai lahjana. Osakkuus ei anna omistajalle määräosaa fyysisestä metsäpalstasta, vaan oikeuden yhteiseen tuottoon ja päätöksentekoon osakaskunnassa.

Kun metsä liitetään yhteismetsään, kyseessä ei yleensä ole verotuksessa luovutus, joten luovutusvoittoveroa ei määrätä, kun liitettävän metsätilan arvo ja saatujen yhteismetsäosuuksien arvo ovat samat. Tällöin myös mahdollinen käyttämätön metsävähennyspohja ja metsänparannushankkeiden jäljellä olevat menot siirtyvät yhteismetsän käyttöön.

Jos yhteismetsäosuus ostetaan erikseen, se käsitellään verotuksessa kiinteänä omaisuutena ja sen hankintahinnasta maksetaan 3 %:n varainsiirtovero. Mahdollinen velkaosuuden rahoittamiseen on tulonhankkimisvelkaa, jonka korot voi vähentää pääomatuloista. Lahjana tai perintönä saatu yhteismetsäosuus puolestaan aiheuttaa lahja- tai perintöveron, jonka perusteena käytetään osuuden käypää arvoa.

Yhteismetsä on verotuksessa itsenäinen verovelvollinen eli sitä verotetaan erillisenä yhteisetuusmuotoisena yksikkönä. Yhteismetsä antaa oman veroilmoituksensa (lomake 6), ja maksaa veroa verotettavasta tulostaan 26,5 prosentin verokannan mukaan (vuonna 2025). Verotuksen kannalta yhteismetsällä voi olla useita eri tulolähteitä: puunmyynnistä ja metsätaloudesta saatuha tuloja, vuokratuloja, metsästysoikeuksien myynnin tuloja jne . Yhteismetsä antaa vain yhden veroilmoituksen riippumatta siitä, mistä tulolähteistä verotettavaa tuloa muodostuu.  

Yhteismetsä voi jakaa vuosittaisen ylijäämänsä osakkailleen, ja tämä jaettu ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa, jota ei ilmoiteta henkilökohtaisella veroilmoituksella. Tämä tekee yhteismetsästä houkuttelevan ja verotuksellisesti kevyen omistusmuodon verrattuna perinteiseen suoraan metsätilan omistamiseen.

Kirjanpitovelvollisuuden myötä yhteismetsän on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi on kalenterivuosi, määräpäivä on huhtikuun viimeinen päivä. Yhteismetsälle määrätään ennakkovero, eikä puun ostajan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä yhteismetsälle maksetuista puukauppatuloista.

Haamutila Lohtajan yhteisalueosuuksia

Haamutila Lohtajan yhteisalueosuuksia

Lohtajan Yhteisalueet lähestymiskartta

Lohtajan yhteisalueosuus haamutilana

Myytävänä on kiinteistörekisteriin merkitty niin sanottu haamutila, jolla ei ole omaa maa- tai vesipinta-alaa, mutta jolla on merkittävä osuus yhteisiin alueisiin. Haamutila on itsenäinen rekisteriyksikkö: Eli voit myydä, lahjoittaa, perinnöksi jättää sen tai voit yhdistää sen toiseen kiinteistöön, jos haluat.  Se näkyy lainhuuto- ja kiinteistörekisterissä kuten mikä tahansa tila.

Yhteisalue sijaitsee Lohtajalla Kokkolan kaupungin alueella Vattajanniemen ympärillä alla oheisen karttaotteen mukaisesti. Haamutilan rekisteriyksiköllä 272-432-179-2 on osuusoikeus 0,074980/14,937500 rekisteriyksikköön Lohtajan yhteisalueet (kiinteistötunnus 272-432-876-3). Tämä yhteinen alue on rekisteröity yhteiseksi vesialueeksi, jonka kokonaispinta-ala on noin 3 599 hehtaaria, josta valtaosa, noin 3 581 hehtaaria, on vesialuetta. Maapinta-alaa on noin 17,7 ha. Haamutilan osuus vastaa 0,5 % em luvuista.

Kartta Lohtajan Yhteisalueet Kartta Lohtajan Yhteisalueet[/caption]

Lohtajan yhteisalueisiin kuuluu laajoja merialueita, osa Lohtajajoesta sekä vähäisessä määrin maa-alueita (kuten mm osa Ohtakarista, Maakraaseli, Kraaselinpauha, Piukki, Maakero, Ulkokero, Vatunginpauha, Luutapauha, Jussinpauha, Sivukari, Välimatala, ja rantakaistaa Korkioon asti), joita käytetään yhteiseen käyttöön kuten venevalkama-alueiksi ja myös metsä- ja rantaniitty käyttöön. Osuuteen sisältyy oikeus käyttää aluetta osakaskunnan sääntöjen mukaisesti, ja se voi oikeuttaa esimerkiksi:

– Kalastukseen yhteisillä vesillä,
– Osallistumiseen osakaskunnan päätöksentekoon,
– Osuuteen mahdollisista yhteisalueen tuotoista, kuten vuokra- tai puunmyyntituloista, rahaa ei ole kuitenkaan vielä jaettu eikä kerätty
– Venevalkama- tai rantaoikeuksiin siellä, missä osakaskunta niitä hallinnoi.

Lohtajan yhteisalueet on järjestäytynyt osakaskunta, ja sen hallinnosta vastaa osakaskunnan nimeämä edustaja. Tiedot osakaskunnan toiminnasta, käytännön järjestelyistä ja mahdollisista yhteiskäyttöetuuksista ovat saatavilla osakaskunnan yhteyshenkilöltä ja nettisivulta https://lohtajanyhteisalueet.fi/. Rasitustodistukselta näkyy kaksi vuokraoikeutta.

Tämä haamutila sopii erinomaisesti sijoittajalle, aktiiviselle kalastajalle tai henkilölle, joka haluaa vahvistaa asemaansa Lohtajan yhteisten alueiden käyttöoikeuksissa. Kohde voidaan siirtää uudelle omistajalle kiinteistönä normaalin kiinteistökaupan kautta, ja kaupan myötä ostaja saa laillisesti kaikki oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät tähän osuuteen yhteisalueessa.

Kiinteistörekisteriote 272-432-179-2          Kiinteistörekisteriote Lohtajan Yhteisalueet

Rekisteriotteelta näkyy mm seitsemän eri kaavamerkintää kuten ranta-asemakaavat ja yleiskaavat alueella.
Rekisteriyksikköön kohdistuu useita tieoikeuksia ja käyttöoikeuksia, esimerkiksi:
Yksityisteiden käyttöoikeudet (Tröötin tie, Niemen tie, Rannanperäntie jne.);
Maantielain mukaisia oikeuksia (esim. julkisia teitä tai reittejä);
Voimalinjaoikeuksia Fingrid Oyj:lle (Hirvisuo–Jylkkä 400 kV ja 110 kV linjat);
Puolustusvoimien erityinen oikeus (lunastuslain mukainen).
Nämä eivät estä omistajan käyttöä, mutta voivat rajoittaa rakentamista tai käyttöä tietyllä alueella.

Miksi Sijoittaa Lohtajan Yhteisalueosuuksiin?

  • Taloudelliset hyödyt: Etusija mökkien vuokrasopimuksiin sekä uusiin tontteihin, mikäli niitä tulee tarjolle. Lisäksi Lohtajan Kalastajainseuralla on etuuksia osakkaille. Haamutila antaa sinulle: Oikeuden käyttää yhteisiä alueita (vesialueet, rannat, metsäpalstat); Osallistua päätöksentekoon; Mahdollisen osuuden tuotoista;  Käyttöoikeuksia, jotka voivat nostaa muiden kiinteistöjesi arvoa. Haamutila voidaan liittää olemassa olevaan mökki- tai rantatonttiin: Tämä voi nostaa mökkitontin arvoa!
    Saat esimerkiksi kalastusoikeuden rantatontille, jolla itsessään ei ole vesioikeutta. Voit käyttää sitä venevalkamaoikeuden tai metsäoikeuden perusteena.
  • Harrastustoiminta: Oikeus venepaikkaan ja alennuksia yhteisalueen omistamien vapaa-ajan rakennusten käyttöön (kts kotisivut).  Osuuden omistajana voit: Äänestää osakaskunnan kokouksissa; Vaikuttaa mm. vesialueiden käyttöön, säännöstelyyn, kalastukseen, kehittämiseen; Ehdottaa hankkeita (esim. laitureita, polkuja, hoitotoimia).
  • Luonnonläheinen sijoitus: Lohtajan yhteisalueosuudet tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa luonnonläheisesti ja osallistua aktiivisesti alueen kehittämiseen.

Tarjouskauppa

Haamutilan arvo syntyy sen osuudesta yhteisiin maa- tai vesialueisiin. Omistajana saat: Kalastusoikeuden yhteisvesillä; Venevalkamaoikeuden tietyillä rantapaikoilla; Osuuden yhteismetsien tai muiden yhteisalueiden käytöstä ja tuotoista; Oikeuden osallistua osakaskunnan päätöksentekoon.  Haamutila 179:2 myydään tarjouskaupalla, hintapyyntö on  7000 €.  Lisäksi ostaja maksaa 3 %:n varainsiirtoveron, kaupanvahvistuksen 138 € ja lainhuudonhankinnan kulut.

 

Tee ostotarjous haamutilasta Rno 179:2, millä on Lohtajan yhteisalueiden osuuksia, alla olevalla lomakkeella viimeistään 28.4.2025.

Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksia

Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksia

Rantalan-yhteismetsa-sijainti

Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksia

Kälviän Rantalan Yhteismetsä  272-874-1-1  on pinta-alaltaan kiinteistörekisterin mukaan 1065,5 ha. Yhteismetsä sijaitsee Kokkolan Ullavan Sepäkylässä Akkalankankaan metsätien molemmin puolin. Puuston määrä on julkisen metsävaratiedon mukaan noin 109.400 m3  ja kasvu 3,8 m3/ha/v eli noin 4.000 m3 vuodessa. Osakkaita on noin 73. Yhteismetsäosuuden hankkiminen tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhteismetsän tuottoihin ja jopa hallinnointiin ilman, että omistajan tarvitsee itse aktiivisesti hoitaa metsää. Osuuden omistajat saavat osuutensa mukaisesti tuottoa yhteismetsän hakkuista ja muista mahdollisista ja mm vuokratuloista.

Nyt myydään  Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksia tilalta Alakoskela 272-419-11-2. Myytävä on joko osuusluku 0,040976796 / 0,974118 vastaa noin 44,82 ha osuutta yhteismetsästä tai vaihtoehtoisesti osuusluku 0,005000/0,974118  noin 5,47 ha.

Laskennallinen metsäarvo keskimääräisellä hehtaarihinnalla 4300 €/ha on koko osuusluvulle 192.700 € ja osuusluvulle 0,005000  23.500 €. Osuuden laskennallinen arvio on aina yliarvio osuuden metsätaloudellisesta arvosta. Käypä osuuden metsäarvo riippuu vuotuisesta keskimääräisestä metsätalouden jako-osuudesta.

Hakkuusuunnite on 2500 m3/v ja jakosumma on ollut 60.000 €/v. Vuoden 2024 jakosumma oli 80.000 €. Koko  tilan Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuspotin jako-osuus on ollut vuonna 2024 on 3365 €. Nousu aiempiin vuosiin johtuu puun hinnan noususta sekä tuulivuokrasopimuksen allekirjoituskorvauksesta ja odotusajan korvauksista.

Tuulipuiston vaikutus?

Rantalan yhteismetsän alueella on tuulipuistosuunnitelmia, mitkä voivat johtaa osuuden arvon merkittävään nousuun tulevan 10-vuotiskauden aikana. Rasitustodistuksen mukaan tuulivoimaa varten vuokrasopimus on tehty 2022 ja on voimassa 2057 vuoden loppuun asti 909,53  ha:n alueella vuokralaisena Neoen Renewables Finland Oy, 2945811-1.  Kaavoitus on aloitettu noin 3500 ha:n alueelle Akkalankankaalla ja arviovuosi on  2026, tehoväli on 100-270 MW ja voimaloiden lukumäärä 15-30. Yhtä voimalaa kohti bruttovuokratuotto on yli 30.000 €/vuosi, joten jos tuulipuisto toteutuu, niin yhteismetsän jakoraha nousee  arviolta 9-10 myllyn osalta jopa 6 kertaiseksi.

Yhteismetsäosuuden tarjouskauppa

Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuudet myydään tarjouskaupalla.   Ostaja maksaa kaupanvahvistuksen 138 €, 3 %:n varainsiirtoveron  ja  lainhuudon hankintakulut 172 ja yhteisalueosuuden erottamiskulut. Ilmoita tarjouksessa tarkoitatko pienempää 0,05 vai isompaa koko tilan myynnissä olevaa erää. Tarjousten määräpäivä ratkaistaan sitten kun ensin on tullut varteenotettavia ostotarjouksia.

Tee ostotarjous Kälviän Rantalan Yhteismetsän osuuksista alla olevalla lomakkeella.

Kälviä 1,1 ha metsämääräala

Kälviä 1,1 ha metsämääräala

Kälviä 1,1 ha metsämääräala

Kälviällä myynnissä olevan Koskelantien hirsitalon  pohjoispuolella Koskelantie 69 kohdalla oleva metsämääräala pinta-alaltaan noin 1,1 ha maa- ja metsätilasta Alakoskela 272-419-11-2.   Palstan alueella on voimassa yleiskaava maa- ja metsätalousalueena. Määräala rajautuu myynnissä olevan hirsitalon 0,5 ha rakennuspaikan rajaan navetan takana, pohjoisessa pellon piiriojaan, koillisessa sähkölinjaan ja pellon piiriojaan, idässä Koskelantiehen ja lounaassa Kivistöntiehen ja lännessä viemäriojaan.  Tarkka pinta-ala määräytyy lohkomistoimituksessa. Määräala ei saa osuuksia yhteisiin.

© MML 2024

Metsäarvio-0,92-ha-määräala      Kiinteistörekisteriote Alakoskela

Tuoreen metsäarviolausunnon mukaan 0,92 ha metsä on arvoltaan 14.200 €. Uudistuskypsää metsää on 267 m3 ja kasvatusmetsän puustoa 2 m3 hakkuuarvoltaan 17.366 €.

Metsämääräala 1,1 ha myydään tarjouskaupalla. Osa hirsitalon näytöllä käyneistä halusi harkita ympäriltä pellon ja metsän ostamista mahdollisen talon tarjouksen kanssa. Mutta metsämääräalasta voi tarjota myös erikseen. Ostaja maksaa kaupanvahvistuksen 138 €, varainsiirtoveron 3 % kauppahinnasta, lainhuudon hankintakulut ja määräalan kyseessä ollen sen lohkomiskulut MML:n hinnaston mukaan.

Tee tarjous Kälviällä sijaitsevasta 1,1 ha metsämääräalasta alla olevalla lomakkeella. 

Kälviä n. 26 ha maa- ja metsätila

Kälviä n. 26 ha maa- ja metsätila

Alakoskelan-hirsitalo

Kälviä Koskelantie 74 maatila ja vanha hirsitalo

Kokkolassa maa- ja metsätila Alakoskela 272-419-11-2 Koskelantie 75 osoitteen kohdalla Kälviällä ja sillä vanha kuvan mukainen 1800-luvun lopun peruskorjattava hirsitalo. Palstalla on myös sauna, aitta ja vanha navetta ja talousrakennus.  Myytävää kokonaispinta-ala on  jäljellä noin 26 ha (oli alun perin 35,31 ha mutta myyty jo kolme palstaa) ja voidaan myydä pienempinä määräaloina erikseen riippuen saatavista ostotarjouksista.   Matkaa Kokkolan keskustaan on noin 17 km ja Kälviän keskustaan noin 4 km. Tilan alueella on voimassa yleiskaava ja kaksi uusi rakentamispaikka  Ruotsalon Kirkkotien varrella.  Myyjä pidättää itselleen osuuden yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin, mutta nekin voidaan myydä määräalana erikseen arvokkaimpana noin 4,2 % osuus Kälviän Rantalan yhteismetsään (kts rekisteriote).

Kiinteistörekisteriote Alakoskela  

Sarkaojissa olevaa peltoa noin 7,1 ha oheisen kartan mukaisesti. Erillispeltopalsta 11:2/3  2,0 ha on jo myyty.  10 kilometrin säteellä talouskeskuksesta on tehty viimevuosina 20 puhdasta peltokauppaa, joiden perusteella 10 km:n säteen alueella pellon keskihintataso on 8350 €/ha. Vaihteluväli on kuitenkin suuri turvemaapeltojen ja salaojitettujen kivennäismaapeltojen kesken, sillä viisi alinta hintaa on keskiarvoltaan 4420 €/ha ja viisi korkeinta keskiarvoltaan 13588 €/ha. Hintapyyntö pohjoisille peltolohkoille on 5000 €/ha ja jokirantapellolle 8000 €/ha.

Metsää on jäljellä noin 16,7 ha.  Ruotsalon Kirkkotien pohjoispuolinen palsta 11:2/1  noin 6,66 ha on jo myyty samoin  palstan 11:2/2 länsiosa sähkölinjan keskiviivaan asti on myös myyty.

Hirsitalolle ja pihapiirille ja rakennuksille jää 0,5 ha osoitteessa Koskelantie 75.  

Uusi rakennuspaikka Ruotsalon Kirkkotie 92 osoitteen kohdalla tien eteläpuolella, hp  tälle 28.000 €. 1.1.2020 jälkeen julkisesti myytyjen kahdeksan kaupan keskiarvo on 25.750 € ja keskikoko 6928 €.   

Koko jäljellä olevan tilan 26 ha myyntihinta  ilman osuuksia yhteisiin on 175.000 €. Se myydään kokonaisuutena tai määräaloina erikseen riippuen saatavista ostotarjouksista. Ostaja maksaa kaupanvahvistuksen 138 €, varainsiirtoveron 3 % kauppahinnasta, lainhuudon hankintakulut ja määräalan kyseessä ollen sen lohkomiskulut MML:n hinnaston mukaan.

Kuvia hirsitalosta ja pihasta

Kuvia metsästä ja pelloista

Tee tarjous Kälviä Koskelantie maa- ja metsätilasta Alaskoskela 11:2 alla olevalla lomakkeella. Jos tarjoat määräalasta tee se sähköpostilla ja yksilöi mistä määräalasta tarjoat.  Jätä tarjous viimeistään 3.2.2025 klo 24. Hyvä ostotarjous voidaan hyväksyä jo ennen määräajan päättymistä, joten älä aikaile tarjouksesi kanssa  – kolme palstaa on jo myyty. 

Kälviä 1800-luvun hirsitalo

Kälviä 1800-luvun hirsitalo

Alakoskelan-hirsitalo

Kälviä Koskelantie 79 vanha hirsitalo ja pihapiiri

Kokkolassa Kälviällä Koskelantie 79 ja Kivistöntie 1-2 osoitteen kohdalla vanha kuvan mukainen 1800-luvun lopun peruskorjattava hirsitalo. Pihapiirissä noin 0,5 ha määräalalla on myös sauna-, aitta- ja vanha navetta- ja talousrakennus.  Pihapiiri on osa maa- ja metsätilaa Alakoskela 272-419-11-2, millä  myytävä kokonaispinta-alaa on metsänä ja peltona yhteensä 33,3 ha. Palsta 11:2/2 on jo myyty.   Matkaa Kokkolan keskustaan on noin 17 km ja Kälviän keskustaan noin 3 km.

Kiinteistörekisteriote Alakoskela      Karttaote Alakoskela

Hirsitalolle ja pihapiirille rakennuksineen on varattu 0,5 ha rajan mennessä navetan takaa pellon reunaan ja sitä pitkin aina talon päädyn pyykille asti. Talossa on asuttu viimeksi 1970-luvulla. Talolle ei ole rakennuslupapapereita, sillä 1800-luvulla Kälviällä niitä ei tarvittu. Harjakattomuotoisen tiilikatteisen hirsitalon lämmitys on puilla pönttöuunien ja hellan avulla sekä tuvan öljykaminalämmityksellä. Sähköliittymä on olemassa.  Vesiliittymä on katkaistu. Jätevesijärjestelmää ei ole. Talolla ei ole energiatodistusta, vaikka energiatodistuslain mukaan kohteella asuinkäytössä ollen pitäisi olla energiatodistus. Rakennusala on 7m*17 m eli 119 m2 ja asuinalaa on tupa, keittiö, kolme kamaria ja eteinen yhteensä 93 m2. Pinnat kuvien mukaisesti mm. tuvassa lankkulattia, tapetti seinässä ja lauta katossa. Lisäksi vintillä on kaksi vinttikamaria. Tuvan alla on kellari. Kiinteistöveroperusteena on kokonaisala 110 m2 verotusarvolla talo 14.221,02 € ja tontti 1.686,28 €, joista kertyy kiinteistöveroa 106,41 €. Jälleenhankinta-arvoksi on kirjattu 47.403,40 €.

Kaavassa sk-aluetta

Kokkolan Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan mukaan pihapiiri on as-3/15 ja sk-alueella ja hirsitalolla on rk-4 merkintä ja lisärakentaminen vaatii ra-alueella suunnittelutarveratkaisun.


 

Myyntihinta

Talo on hyvä aihio laitettavaksi peruskorjauksella komeaksi asuttavaksi hirsitaloksi tai vapaa-ajankohteeksi. Talon irtaimistosta on tarjottava erikseen, jos sitä haluaa. Myyntihinta 0,5 ha rakennuspaikalle ja rakennuksille on 29.000 €. Vastaavien haja-asutusalueen hirsitalojen hinta on ollut viimevuosina peruskorjaamattomana 20.000-60.000 € ja peruskorjattuna 100.000 – 260.000 € riippuen paikasta, peruskorjauksen määrän tarpeesta ja laittamisen tasosta.

Ostaja maksaa kaupanvahvistuksen 138 €, varainsiirtoveron 3 % kauppahinnasta, lainhuudon hankintakulut ja määräalan kyseessä ollen sen lohkomiskulut MML:n hinnaston mukaan.

Rakennuspaikan 0,5 ha lisäksi voi tarjota Alakoskelan peltoja Kivistöntien eteläpuolelta Kälviän jokeen asti (1,8 ha määräalana, hintapyyntö 8000 €/ha) tai navetan takana olevasta 1,1 ha metsästä määräalana.

Etuoven esite

Tee tarjous Kälviä 1800-luvun Alakoskelan hirsitalosta Koskelantie 79 osoitteessa alla olevalla lomakkeella. Jätä tarjous tai  näyttöpyyntö lomakkeen kautta ilmoittamalla yhteystiedot.