EU ennallistamisasetus – mitä se tarkoittaa metsänomistajalle ja metsätilan arvolle?

14.10.2026 | kpmol

Joutuuko metsänomistaja suojelemaan osan metsästään? Voiko ennallistamisasetus rajoittaa hakkuita tai alentaa metsätilan arvoa? Entä kuka korvaa mahdolliset tulonmenetykset?

EU ennallistamisasetus on herättänyt runsaasti keskustelua metsänomistajien keskuudessa. Erityisesti huolta ovat aiheuttaneet mahdolliset metsien käyttörajoitukset, suometsien ennallistaminen ja vaikutukset metsäomaisuuden arvoon. Asiasta keskusteltiin Keski-Pohjanmaan Metsätilanomistajien hallituksen kokouksessa syyskuussa.

Metsänomistajan kannalta tärkein viesti on tämä: ennallistamisasetus ei tarkoita, että jokaisen metsänomistajan olisi ennallistettava tai suojeltava 20 prosenttia metsistään.

Asetuksella voi kuitenkin olla tulevaisuudessa vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen ja metsätilojen arvoon. Ratkaisevaa on, miten Suomi toteuttaa EU asettamat tavoitteet.

Mikä EU ennallistamisasetus on?

EU ennallistamisasetus tuli voimaan 18.8.2024. Sen tavoitteena on parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

Asetus koskee metsien lisäksi esimerkiksi soita, vesistöjä, maatalousympäristöjä ja muita luontotyyppejä.

EU tavoitteena on, että ennallistamistoimenpiteet kattavat vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU maa-alueista ja vähintään 20 prosenttia merialueista.

Tämä tavoite ei kohdistu suoraan yksittäisen metsänomistajan metsäpinta-alaan.

Ennallistaminen ei myöskään tarkoita aina metsän pysyvää suojelua. Se voi olla esimerkiksi lahopuun lisäämistä, lehtipuiden suosimista, elinympäristöjen parantamista tai suon vesitalouden palauttamista.

Suomessa yksityisen maanomistajan oikeuksia on turvattu lailla

Metsänomistajien kannalta merkittävä muutos tuli voimaan 1.8.2026, kun luonnonsuojelulakiin lisättiin uusi 13 a §.

Sen mukaan:

”Kansallisella ennallistamissuunnitelmalla ei ole vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin.”

Laissa säädetään myös, ettei kansallisen ennallistamissuunnitelman viitteellisissä kartoissa osoiteta ennallistamistoimenpiteitä yksityisomistuksessa oleville maa-alueille.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kansallinen ennallistamissuunnitelma sellaisenaan muodosta yksityiselle metsätilalle hakkuukieltoa, suojelupäätöstä tai ennallistamisvelvollisuutta. On kuitenkin tärkeää huomata, ettei tämä poista nykyisiä luonnonsuojeluun liittyviä velvoitteita eikä estä mahdollisen uuden lainsäädännön säätämistä myöhemmin. Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on edelleen keskeinen metsänomistajien seurattava asia.

Voiko ennallistamisasetus rajoittaa metsän hakkuita?

Ennallistamisasetus ei yleisesti kiellä avohakkuita eikä velvoita kaikkia metsänomistajia siirtymään jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.
Tulevaisuudessa metsien käsittelyyn voi kuitenkin kohdistua uusia vaatimuksia esimerkiksi arvokkaiden luontotyyppien tai luonnon tilan heikentymisen ehkäisemisen kautta.

Metsänomistajan kannalta on olennaista erottaa toisistaan:

• Voimassa olevaan lakiin perustuva käyttörajoitus.
• Viranomaisen tekemä suojelupäätös.
• Metsänomistajan vapaaehtoisesti tekemä sopimus.
• Vasta suunnitteilla oleva mahdollinen sääntely.

Nämä eivät ole sama asia. Metsätilalla oleva luontoarvo ei myöskään automaattisesti tarkoita, että alue olisi kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella. Jos metsätilan hakkuumahdollisuuksiin liittyy epäselvyyttä, kannattaa selvittää kirjallisesti, mihin mahdollinen rajoitus perustuu.

Suometsät ja ojitetut alueet – pitääkö ojat tukkia?

Suomessa on runsaasti ojitettuja suometsiä, joista monet ovat merkittäviä puuntuotantoalueita. Ennallistamisasetuksesta on syntynyt käsitys, että ojitettuja metsiä pitäisi laajamittaisesti palauttaa soiksi. Asetus ei kuitenkaan määrää kaikkia metsänomistajia tukkimaan ojia tai ennallistamaan tiettyä osuutta suometsistään.

Asetuksessa olevat erityiset ojitettujen turvemaiden prosenttitavoitteet koskevat maatalouskäytössä olevia turvemaita. Myös metsäojitettuja soita voidaan hyödyntää ennallistamistavoitteiden saavuttamisessa, mutta niiden taloudelliset lähtökohdat vaihtelevat huomattavasti. Esimerkiksi heikkotuottoinen ojitusalue voi soveltua vapaaehtoiseen ennallistamiseen, jos metsänomistaja saa siitä riittävän korvauksen. Hyväkasvuisessa suometsässä tilanne on toinen. Jos ennallistaminen estää tulevat hakkuut, voi metsänomistajalle aiheutua huomattava taloudellinen menetys.

Ennallistamisen toteutuskustannusten maksaminen ei vielä tarkoita, että menetetyt puukauppatulot korvataan.

Lisäksi vesitalouden muuttaminen voi vaikuttaa naapurikiinteistöihin, metsäteihin ja kuivatusjärjestelmiin. Nämä vaikutukset on selvitettävä ennen toimenpiteitä.

Kuinka paljon ennallistaminen voi vähentää hakkuita Suomessa?

Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut vuonna 2026 erilaisten ennallistamistoimenpiteiden vaikutuksia Suomen hakkuumahdollisuuksiin.

Laskelmien mukaan vuotuiset runkopuun hakkuumahdollisuudet voisivat vähentyä eri skenaarioissa seuraavasti:

Ennallistamisen laajuus	Hakkuumahdollisuuksien väheneminen
Suppeampi luontotyyppien ennallistaminen	2–4 milj. m³/vuosi
Laajempi luontotyyppien ennallistaminen	6–9 milj. m³/vuosi
Suppeampi ennallistaminen ja talousmetsien toimet	8–10 milj. m³/vuosi
Laajempi ennallistaminen ja talousmetsien toimet	12–15 milj. m³/vuosi

Luvut kuvaavat tutkimuksen mallinnettuja hakkuumahdollisuuksia suhteessa perusuraan, eivät toteutuvien hakkuiden ennustetta.

Skenaariot eivät myöskään tarkoita, että Suomi olisi päättänyt toteuttaa jonkin näistä vaihtoehdoista.

Tulokset osoittavat kuitenkin, että ennallistamistoimenpiteiden laajuudella ja kohdentamisella voi olla huomattava merkitys metsätaloudelle.

Kuka maksaa metsänomistajalle ennallistamisesta?

Tämä on yksi koko ennallistamiskeskustelun tärkeimmistä kysymyksistä. Ennallistamisasetus ei itsessään takaa metsänomistajalle tietynsuuruista korvausta. Mahdollinen korvaus riippuu muun muassa käytettävästä tukijärjestelmästä, sopimuksen sisällöstä ja mahdollisen käyttörajoituksen oikeudellisesta perusteesta.

Metsänomistajan kannattaa erottaa kolme asiaa:

1. Ennallistamistyön kustannukset

Näitä ovat esimerkiksi suunnittelu, ojien tukkiminen, työmenetelmät ja muut toteutuskustannukset.

2. Menetetyt metsätalouden tulot

Jos alueen puuntuotanto vähenee tai hakkuut estyvät, metsänomistajalta voi jäädä saamatta tulevia puukauppatuloja.

3. Vaikutus metsäkiinteistön arvoon

Pitkäaikainen tai pysyvä käyttörajoitus voi vaikuttaa kiinteistön markkina-arvoon ja ostajien kiinnostukseen.

Tulonmenetystä ja kiinteistön arvon alentumista ei kuitenkaan pidä laskea automaattisesti yhteen, koska ne voivat kuvata osittain samaa taloudellista haittaa.

METSO-ohjelma tarjoaa vapaaehtoisen vaihtoehdon

METSO-ohjelmaa on päätetty jatkaa vuosille 2026–2040. Ohjelma perustuu metsänomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen ja tarjoaa mahdollisuuksia metsien suojeluun ja luonnonhoitoon. Myös määräaikaiset ympäristötukisopimukset voivat tulla kysymykseen. Metsäkeskuksen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi. Ennen sopimuksen tekemistä on tärkeää selvittää, mitä käyttörajoituksia sopimukseen sisältyy ja millainen korvaus niistä maksetaan.

Vaikuttaako ennallistamisasetus metsätilan arvoon?

Metsämarkkinoinnin näkökulmasta kysymys on erityisen tärkeä.

Pelkkä ennallistamisasetuksen olemassaolo ei ole peruste alentaa kaikkien metsätilojen arvoa tietyllä prosentilla.

Metsätilan käypä arvo muodostuu edelleen sen ominaisuuksien ja markkinatilanteen perusteella.  Arvoon vaikuttavat muun muassa puuston määrä ja laatu, kasvupaikat, hakkuumahdollisuudet, sijainti, tieyhteydet sekä mahdolliset käyttörajoitukset. Ennallistamisasetuksen vaikutuksia on arvioitava kiinteistökohtaisesti.

Esimerkki 1: Tavanomainen talousmetsä

Jos metsätilalla ei ole tunnistettuja erityisiä luontoarvoja eikä käyttörajoituksia, pelkkä ennallistamisasetus ei anna perustetta olettaa metsätilan arvon alentuvan.

Esimerkki 2: Arvokas luontokohde

Jos tilalla sijaitsee esimerkiksi arvokas lehto, luonnonmetsän piirteitä sisältävä alue tai muu erityinen luontotyyppi, on selvitettävä kohteen oikeudellinen asema ja mahdolliset metsänkäsittelyn rajoitukset.

Esimerkki 3: Heikkotuottoinen ojitusalue

Heikkotuottoisen alueen vapaaehtoinen ennallistaminen voi olla metsänomistajalle taloudellisesti kiinnostava vaihtoehto, jos korvaus ylittää alueen realistisen metsätaloudellisen tuottoarvon ja muut kustannukset.

Esimerkki 4: Suojelusopimuksen piirissä oleva metsätila

Jos tilaan kohdistuu määräaikainen tai pysyvä suojelusopimus, sen vaikutus käyttöoikeuksiin, korvauksiin ja tulevaan omistajaan on huomioitava kauppahinnassa. Metsätilan arvonmäärityksessä ratkaisevaa on, mitä kiinteistöllä voidaan tosiasiallisesti ja laillisesti tehdä.

Metsätilan arvoa ei pidä alentaa oletettujen tulevien rajoitusten perusteella ilman riittävää näyttöä. Vastaavasti mahdollisia tulevia ennallistamiskorvauksia ei pidä käsitellä varmana tulona.

Kannattaako metsätila myydä ennen ennallistamisasetuksen toimeenpanoa?

Ennallistamisasetuksen vuoksi ei ole syytä tehdä hätiköityjä päätöksiä. Metsätilan myynti, hakkuut tai suojelusopimuksen tekeminen ovat merkittäviä taloudellisia ratkaisuja. Jos metsänomistaja suunnittelee tilansa myyntiä, kannattaa selvittää kiinteistön nykyinen markkina-arvo, metsätaloudelliset mahdollisuudet sekä mahdolliset luontoarvoihin liittyvät rajoitukset. Myyntipäätöksen tulee perustua tilan todellisiin ominaisuuksiin ja omistajan tavoitteisiin, ei pelkästään epävarmuuteen tulevasta lainsäädännöstä. Asiantuntevassa metsätilan myynnissä ostajalle annetaan riittävät tiedot myös mahdollisista käyttörajoituksista ja selvitystarpeista.

Mitä metsänomistajan kannattaa tehdä nyt?

Metsänomistajan kannattaa pitää metsäkeskuksen ylläpitämä ilmainen  metsäsuunnitelma ajan tasalla ja selvittää mahdolliset luontoarvot sekä olemassa olevat suojelu- ja sopimusrajoitukset suoraan sieltä.  Jos metsätilalle tarjotaan vapaaehtoista ennallistamista, sopimuksen taloudelliset vaikutukset on syytä arvioida huolellisesti ennen sitoutumista.

Erityisesti kannattaa selvittää:

• Mitä alueella saa tehdä sopimuksen jälkeen?
• Kuinka pitkään mahdollinen käyttörajoitus on voimassa?
• Korvataanko myös tulevien hakkuutulojen menetys?
• Siirtyvätkö sopimusvelvoitteet kiinteistön seuraavalle omistajalle?
• Miten sopimus vaikuttaa metsätilan myyntiarvoon?

K-P:n Metsänomistajien Liiton näkemys: metsäomaisuuden arvo on turvattava

Luonnon monimuotoisuuden parantaminen on tärkeä tavoite. Samalla on huolehdittava siitä, että metsänomistajien omaisuudensuoja, oikeusturva ja taloudelliset edellytykset otetaan asianmukaisesti huomioon. Ennallistamisen kustannukset ja hyödyt eivät välttämättä kohdistu samoille tahoille. Jos yhteiskunta hyötyy yksityisen metsänomistajan alueella tehtävästä ennallistamisesta, on perusteltua arvioida myös sitä, miten omistajalle aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset korvataan. Metsänomistajalle tärkeintä on tietää, mitä omalla kiinteistöllä saa tehdä, mitä mahdollisista rajoituksista korvataan ja miten päätökset vaikuttavat metsäomaisuuden arvoon.

Ennallistamisasetus ei tarkoita metsätalouden loppumista eikä automaattista metsätilojen arvon laskua. Sen vaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti.

Harkitsetko metsätilasi myyntiä tai haluatko selvittää sen käyvän arvon?

Metsätilan myynti ja arvonmääritys edellyttävät puustotietojen lisäksi kiinteistön käyttömahdollisuuksien, erityispiirteiden ja markkinatilanteen tuntemusta.

K-P:n Metsämarkkinointi Oy LKV palvelee metsätilojen myyjiä ja ostajia sekä metsäkiinteistöjen arvonmääritystä tarvitsevia yhdenluukun periaatteella kokonaispalveluna.

Tutustu palveluihin ja myytäviin metsätiloihin:

www.metsamarkkinointi.fi

Kirjoitus perustuu 13.10.2026 tilanteen mukaiseen selvitykseen EU ennallistamisasetuksesta ja sen kansallisesta toimeenpanosta. Lainsäädännön valmistelu jatkuu, ja yksittäisen metsäkiinteistön oikeudellinen sekä taloudellinen tilanne on arvioitava erikseen.