Haamutila arkistot - Metsämarkkinointi Oy - Metsätilat, Maatilat sekä Talot Myynnissä -

Haamutila Kvikant yhteismetsäosuuksia

Kvikantin yhteismetsäosuus haamutilana Kaustisella

Myytävänä on kiinteistörekisteriin merkitty niin sanottu haamutila Storbrink II 236-407-2-47, jolla ei ole omaa maa- tai vesipinta-alaa, mutta jolla on 3,545 % osuus yhteismetsään 236-874-2-1 Kvikant Samfällda Fyllnadsskogen 2. Haamutila on itsenäinen rekisteriyksikkö: Eli voit myydä, lahjoittaa, perinnöksi jättää sen tai voit yhdistää sen toiseen kiinteistöön, jos haluat. Se näkyy lainhuuto- ja kiinteistörekisterissä kuten mikä tahansa tila. Yhteismetsän pinta-ala on 197,79 ha, joten osuuskulu 0,034000/0,959000 vastaa noin 7,0 ha:n osuutta. Alueella on kolme vierekkäistä yhteismetsää, joiden osalta on suunnitelmissa yhdistää ne yhdeksi noin 1216 ha:n Kvikantin yhteismetsäksi.

Kiinteistorekisteriote Storbrik II

Yhteismetsä sijaitsee Kaustisella Lumppiontien varrella oheisen kartan mukaisesti. Rasitustodistuksen mukaisesti 17,1 ha on vuokrattu Oy Ahlholmes Kraft Ab:lle 21.4.2046 asti. Turvetuotannon vuokrasta on tullut yhteismetsälle säännöllistä vuotuista tuloa. Todellisuudessa turvetuotantoon piirissä on noin 43 ha ja metsätalouden maata on noin 155 ha. Julkisen metsävaratiedon mukaan puustoa on noin 18480 m3 ja koko yhteismetsän käypä arvo on liki 700.000 € eli noin 3540 €/ha. Välittömiä hakkuumahdollisuuksia on vähän, sillä yhteismetsää on hoidettu ja käytetty tehokkaasti. Uudistuskypsää metsää ei ole. Varttunutta kasvatusmetsää on 98 ha nuorta kasvatusmetsää 42 ha. Kemera -työt, ensiharvennukset ja harvennukset on tehty 2019-2020. Mäntyvaltaisen metsätilan kasvu on 4,6 m3/ha/v eli yhteensä 730 m3/vuodessa. Myynnissä olevan haamutilan laskennallinen osuusluku vastaisi noin 24.800 €:n käypää arvoa.

Karttaote Kiinteistorekisteriote Kvikant 2

Haamutila 2:47 myydään tarjouskaupalla, hintapyyntö on yli 15.000 € eli 2142 €/ha. Lisäksi ostaja maksaa 3 %:n varainsiirtoveron, kaupanvahvistuksen 138 € ja lainhuudonhankinnan kulut.
Ostaja voi halutessaan hakea kolmen yhteismetsän eli 1216 ha:n alueella ja Kokkolassa toimivan Kvikantin metsästysseuran jäsenyyttä. Jäseniä on nyt 15 ja uusia ei ole viimevuosina otettu.

Arviolausunto Storbrik II 9 5 2025

Maastokartta

Kantakartta

Indeksikartta

Kvikant Ym2

Ilmakuva

Tee ostotarjous haamutilasta Storbrink II 2:47, alla olevalla lomakkeella viimeistään 29.5.2025.

Yhteismetsä omistusyksikkönä

Yhteismetsä on kiinteistömuotoinen omistusjärjestely, jossa metsäalue kuuluu yhteisesti usealle kiinteistölle ja se on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaidensa hyväksi. Yhteismetsän omistajina eivät ole yksityishenkilöt suoraan, vaan kiinteistöt, joihin on kirjattu osuuksia yhteismetsästä. Kiinteistöjen omistajat ovat näin ollen yhteismetsän osakkaita, ja he muodostavat osakaskunnan, joka vastaa yhteismetsän hallinnosta, päätöksenteosta ja käytännön toiminnasta.

Osakkaaksi voi tulla monella eri tavalla: liittymällä omalla metsätilallaan olemassa olevaan yhteismetsään, perustamalla uuden yhteismetsän omista metsistään, ostamalla osuuden yhteismetsästä tai saamalla osuuden perintönä tai lahjana. Osakkuus ei anna omistajalle määräosaa fyysisestä metsäpalstasta, vaan oikeuden yhteiseen tuottoon ja päätöksentekoon osakaskunnassa.

Kun metsä liitetään yhteismetsään, kyseessä ei yleensä ole verotuksessa luovutus, joten luovutusvoittoveroa ei määrätä, kun liitettävän metsätilan arvo ja saatujen yhteismetsäosuuksien arvo ovat samat. Tällöin myös mahdollinen käyttämätön metsävähennyspohja ja metsänparannushankkeiden jäljellä olevat menot siirtyvät yhteismetsän käyttöön.

Jos yhteismetsäosuus ostetaan erikseen, se käsitellään verotuksessa kiinteänä omaisuutena ja sen hankintahinnasta maksetaan 3 %:n varainsiirtovero. Mahdollinen velkaosuuden rahoittamiseen on tulonhankkimisvelkaa, jonka korot voi vähentää pääomatuloista. Lahjana tai perintönä saatu yhteismetsäosuus puolestaan aiheuttaa lahja- tai perintöveron, jonka perusteena käytetään osuuden käypää arvoa.

Yhteismetsä on verotuksessa itsenäinen verovelvollinen eli sitä verotetaan erillisenä yhteisetuusmuotoisena yksikkönä. Yhteismetsä antaa oman veroilmoituksensa (lomake 6), ja maksaa veroa verotettavasta tulostaan 26,5 prosentin verokannan mukaan (vuonna 2025). Verotuksen kannalta yhteismetsällä voi olla useita eri tulolähteitä: puunmyynnistä ja metsätaloudesta saatuha tuloja, vuokratuloja, metsästysoikeuksien myynnin tuloja jne . Yhteismetsä antaa vain yhden veroilmoituksen riippumatta siitä, mistä tulolähteistä verotettavaa tuloa muodostuu.

Yhteismetsä voi jakaa vuosittaisen ylijäämänsä osakkailleen, ja tämä jaettu ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa, jota ei ilmoiteta henkilökohtaisella veroilmoituksella. Tämä tekee yhteismetsästä houkuttelevan ja verotuksellisesti kevyen omistusmuodon verrattuna perinteiseen suoraan metsätilan omistamiseen.

Kirjanpitovelvollisuuden myötä yhteismetsän on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi on kalenterivuosi, määräpäivä on huhtikuun viimeinen päivä. Yhteismetsälle määrätään ennakkovero, eikä puun ostajan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä yhteismetsälle maksetuista puukauppatuloista.

Haamutila Lohtajan yhteisalueosuuksia

Lohtajan yhteisalueosuus haamutilana

Myytävänä on kiinteistörekisteriin merkitty niin sanottu haamutila, jolla ei ole omaa maa- tai vesipinta-alaa, mutta jolla on merkittävä osuus yhteisiin alueisiin. Haamutila on itsenäinen rekisteriyksikkö: Eli voit myydä, lahjoittaa, perinnöksi jättää sen tai voit yhdistää sen toiseen kiinteistöön, jos haluat. Se näkyy lainhuuto- ja kiinteistörekisterissä kuten mikä tahansa tila.

Yhteisalue sijaitsee Lohtajalla Kokkolan kaupungin alueella Vattajanniemen ympärillä alla oheisen karttaotteen mukaisesti. Haamutilan rekisteriyksiköllä 272-432-179-2 on osuusoikeus 0,074980/14,937500 rekisteriyksikköön Lohtajan yhteisalueet (kiinteistötunnus 272-432-876-3). Tämä yhteinen alue on rekisteröity yhteiseksi vesialueeksi, jonka kokonaispinta-ala on noin 3 599 hehtaaria, josta valtaosa, noin 3 581 hehtaaria, on vesialuetta. Maapinta-alaa on noin 17,7 ha. Haamutilan osuus vastaa 0,5 % em luvuista.

Kartta Lohtajan Yhteisalueet[/caption]

Lohtajan yhteisalueisiin kuuluu laajoja merialueita, osa Lohtajajoesta sekä vähäisessä määrin maa-alueita (kuten mm osa Ohtakarista, Maakraaseli, Kraaselinpauha, Piukki, Maakero, Ulkokero, Vatunginpauha, Luutapauha, Jussinpauha, Sivukari, Välimatala, ja rantakaistaa Korkioon asti), joita käytetään yhteiseen käyttöön kuten venevalkama-alueiksi ja myös metsä- ja rantaniitty käyttöön. Osuuteen sisältyy oikeus käyttää aluetta osakaskunnan sääntöjen mukaisesti, ja se voi oikeuttaa esimerkiksi:

– Kalastukseen yhteisillä vesillä,
– Osallistumiseen osakaskunnan päätöksentekoon,
– Osuuteen mahdollisista yhteisalueen tuotoista, kuten vuokra- tai puunmyyntituloista, rahaa ei ole kuitenkaan vielä jaettu eikä kerätty
– Venevalkama- tai rantaoikeuksiin siellä, missä osakaskunta niitä hallinnoi.

Lohtajan yhteisalueet on järjestäytynyt osakaskunta, ja sen hallinnosta vastaa osakaskunnan nimeämä edustaja. Tiedot osakaskunnan toiminnasta, käytännön järjestelyistä ja mahdollisista yhteiskäyttöetuuksista ovat saatavilla osakaskunnan yhteyshenkilöltä ja nettisivulta https://lohtajanyhteisalueet.fi/. Rasitustodistukselta näkyy kaksi vuokraoikeutta.

Tämä haamutila sopii erinomaisesti sijoittajalle, aktiiviselle kalastajalle tai henkilölle, joka haluaa vahvistaa asemaansa Lohtajan yhteisten alueiden käyttöoikeuksissa. Kohde voidaan siirtää uudelle omistajalle kiinteistönä normaalin kiinteistökaupan kautta, ja kaupan myötä ostaja saa laillisesti kaikki oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät tähän osuuteen yhteisalueessa.

Kiinteistörekisteriote 272-432-179-2 Kiinteistörekisteriote Lohtajan Yhteisalueet

Rekisteriotteelta näkyy mm seitsemän eri kaavamerkintää kuten ranta-asemakaavat ja yleiskaavat alueella.
Rekisteriyksikköön kohdistuu useita tieoikeuksia ja käyttöoikeuksia, esimerkiksi:
Yksityisteiden käyttöoikeudet (Tröötin tie, Niemen tie, Rannanperäntie jne.);
Maantielain mukaisia oikeuksia (esim. julkisia teitä tai reittejä);
Voimalinjaoikeuksia Fingrid Oyj:lle (Hirvisuo–Jylkkä 400 kV ja 110 kV linjat);
Puolustusvoimien erityinen oikeus (lunastuslain mukainen).
Nämä eivät estä omistajan käyttöä, mutta voivat rajoittaa rakentamista tai käyttöä tietyllä alueella.

Miksi Sijoittaa Lohtajan Yhteisalueosuuksiin?

Taloudelliset hyödyt: Etusija mökkien vuokrasopimuksiin sekä uusiin tontteihin, mikäli niitä tulee tarjolle. Lisäksi Lohtajan Kalastajainseuralla on etuuksia osakkaille. Haamutila antaa sinulle: Oikeuden käyttää yhteisiä alueita (vesialueet, rannat, metsäpalstat); Osallistua päätöksentekoon; Mahdollisen osuuden tuotoista; Käyttöoikeuksia, jotka voivat nostaa muiden kiinteistöjesi arvoa. Haamutila voidaan liittää olemassa olevaan mökki- tai rantatonttiin: Tämä voi nostaa mökkitontin arvoa!
Saat esimerkiksi kalastusoikeuden rantatontille, jolla itsessään ei ole vesioikeutta. Voit käyttää sitä venevalkamaoikeuden tai metsäoikeuden perusteena.
Harrastustoiminta: Oikeus venepaikkaan ja alennuksia yhteisalueen omistamien vapaa-ajan rakennusten käyttöön (kts kotisivut). Osuuden omistajana voit: Äänestää osakaskunnan kokouksissa; Vaikuttaa mm. vesialueiden käyttöön, säännöstelyyn, kalastukseen, kehittämiseen; Ehdottaa hankkeita (esim. laitureita, polkuja, hoitotoimia).
Luonnonläheinen sijoitus: Lohtajan yhteisalueosuudet tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa luonnonläheisesti ja osallistua aktiivisesti alueen kehittämiseen.

Tarjouskauppa

Haamutilan arvo syntyy sen osuudesta yhteisiin maa- tai vesialueisiin. Omistajana saat: Kalastusoikeuden yhteisvesillä; Venevalkamaoikeuden tietyillä rantapaikoilla; Osuuden yhteismetsien tai muiden yhteisalueiden käytöstä ja tuotoista; Oikeuden osallistua osakaskunnan päätöksentekoon. Haamutila 179:2 myydään tarjouskaupalla, hintapyyntö on 7000 €. Lisäksi ostaja maksaa 3 %:n varainsiirtoveron, kaupanvahvistuksen 138 € ja lainhuudonhankinnan kulut.