Puukauppa ennen vai jälkeen perinnönjaon?

Puukauppa ennen vai jälkeen perinnönjaon? Oikea järjestys voi säästää tuhansia euroja

Tehdäänkö perintömetsän puukauppa ennen vai jälkeen perinnönjaon? Samalla ratkaistaan, kuka metsän saa, kenen tulona puukauppa verotetaan ja kuka voi hyödyntää metsävähennykset. Päätösten järjestys voi vaikuttaa veroihin ja perillisille jäävään nettotuloon yllättävän paljon. Kysymys tulee toistuvasti vastaan Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liiton veroneuvonnassa. Koska Metsämarkkinointi laatii perinnönjako- ja muita luovutusasiakirjoja, tarkastelemme tässä käytännönläheisesti, milloin puukauppa kannattaa tehdä kuolinpesän ja milloin perijän nimissä.

Harvennushakkuu voi olla metsänhoidollisesti ajankohtainen juuri nyt. Samalla perilliset saattavat pohtia, tehdäänkö puukauppa vielä kuolinpesän nimissä vai jaetaanko metsä ensin yhdelle tai useammalle perilliselle. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, mutta verotuksellisesti ne eivät johda aina samaan lopputulokseen. Pahimmillaan väärä järjestys voi merkitä käyttämättömien vähennysten menettämistä. Parhaimmillaan huolellinen suunnittelu voi tuoda useiden tuhansien eurojen verohyödyn.

Puukaupan myyjää ei voi valita vapaasti

Ensimmäinen perussääntö on yksinkertainen: puukaupan tekee metsän omistaja.

Jos metsä kuuluu vielä jakamattomaan kuolinpesään, puukauppa tehdään kuolinpesän nimissä. Yksi perillinen voi hoitaa kauppaa muiden valtuuttamana, mutta tämä ei muuta puukauppatuloa hänen henkilökohtaiseksi tulokseen.

Puukauppa voidaan tehdä perillisen nimissä vasta sen jälkeen, kun metsä on osituksella ja perinnönjaolla siirtynyt hänelle. Jos metsä jaetaan usealle perilliselle määräosin, muodostuu tavallisesti metsäyhtymä.

Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena, kun taas metsäyhtymän tulos jaetaan osakkaiden verotukseen heidän omistusosuuksiensa mukaisesti. Verohallinnon ohje kuolinpesän metsätaloudesta

Vaihtoehto 1: kuolinpesä tekee puukaupan

Kun puukauppa tehdään ennen perinnönjakoa, puunmyyntitulo kuuluu kuolinpesälle. Kuolinpesä vähentää tulosta metsätalouden kulut, mahdollisen metsävähennyksen ja menovarauksen. Jäljelle jäävä metsätalouden tulos verotetaan kuolinpesän pääomatulona.

Vuonna 2026 pääomatulovero on:

  • 30 prosenttia 30 000 euroon asti
  • 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta.

Kuolinpesällä on vain yksi 30 000 euron raja riippumatta siitä, onko pesässä kaksi vai kymmenen osakasta.

Veron jälkeen puukaupparaha jää kuolinpesään. Se voidaan myöhemmin jakaa osakkaille perinnönjaossa ilman, että samaa rahaa verotetaan enää uudelleen heidän henkilökohtaisena puunmyyntitulonaan.

Puukauppa kuolinpesän nimissä on usein luonteva ratkaisu, jos kaikki perilliset haluavat metsän sijasta rahaa tai puukauppatuloa tarvitaan perinnönjaon tasaamiseen.

Vaihtoehto 2: metsä jaetaan ennen puukauppaa

Jos metsä annetaan perinnönjaossa yhdelle perilliselle, myöhempi puukauppatulo verotetaan hänen henkilökohtaisena metsätalouden pääomatulonaan.

Jos metsä jaetaan usealle perilliselle yhteisesti, syntyy metsäyhtymä. Yhtymä antaa yhden metsätalouden veroilmoituksen, mutta sen tulos jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen.

Tämä voi tuoda verohyötyä, koska jokaisella osakkaalla on oma 30 000 euron pääomatulorajansa.

Esimerkki: kolme perillistä ja 60 000 euron verotettava tulo

Oletetaan, että kaikkien metsätalouden vähennysten jälkeen verotettavaa pääomatuloa jää 60 000 euroa.

Jos tulon saa kuolinpesä, vero on:

  • 30 000 euroa × 30 % = 9 000 euroa
  • 30 000 euroa × 34 % = 10 200 euroa
  • verot yhteensä 19 200 euroa.

Jos metsä kuuluu kolmelle perilliselle yhtä suurin osuuksin eikä heillä ole muita pääomatuloja, jokaiselle kohdistuu 20 000 euroa verotettavaa tuloa. Kaikki tulot jäävät 30 prosentin verokannan piiriin.

Veroa maksetaan yhteensä 18 000 euroa.

Tässä esimerkissä perinnönjako ennen puukauppaa säästäisi 1 200 euroa. Hyöty voi kuitenkin pienentyä tai poistua, jos perillisillä on jo ennestään vuokratuloja, osinkoja tai luovutusvoittoja.

Metsävähennys voi ratkaista koko vertailun

Pääomatuloveron 30 000 euron raja on tärkeä, mutta usein vielä merkittävämpi kysymys on metsävähennys.

Vuodesta 2026 alkaen metsävähennyspohja on 75 prosenttia metsän vastikkeellisesta hankintamenosta. Metsävähennystä voidaan tehdä enintään 75 prosenttia metsävähennykseen oikeuttavasta metsätalouden pääomatulosta, jos käyttämätöntä metsävähennyspohjaa on riittävästi. Verohallinnon metsävähennysohje

Tässä on kuitenkin tärkeä rajoitus: pelkkä metsän saaminen perintönä ei normaalisti muodosta uutta metsävähennyspohjaa.

Perilliselle siirtyy metsän mukana vain se käyttämätön metsävähennysoikeus, joka vainajalla tai kuolinpesällä oli jäljellä. Perintöverotuksessa vahvistettu metsän arvo ei sellaisenaan ole metsävähennyksen peruste.

Tilanne muuttuu, jos yksi perillinen lunastaa metsän muilta.

Metsän lunastaminen voi muodostaa uuden metsävähennyksen

Oletetaan, että yksi perillisistä saa koko metsätilan ja maksaa muille perillisille 40 000 euroa omilla säästöillään tai pankkilainalla.

Metsään kohdistuvaa maksua pidetään tältä osin vastikkeellisena hankintana. Vuoden 2026 säännöillä 40 000 euron vastikkeesta voi muodostua:

40 000 euroa × 75 % = 30 000 euroa uutta metsävähennyspohjaa.

Jos metsässä tehdään perinnönjaon jälkeen riittävän suuri puukauppa, uusi omistaja voi hyödyntää tätä metsävähennyspohjaa puunmyyntitulonsa verotuksessa. Verovaikutus voi olla useita tuhansia euroja.

Jos kuolinpesä sen sijaan tekee hakkuun ennen perinnönjakoa, uutta metsävähennyspohjaa ei ole vielä syntynyt. Puut on silloin myyty kuolinpesän omistusaikana.

Tästä syystä perinnönjako ennen puukauppaa voi olla erityisen kannattava silloin, kun yksi perillinen aikoo pitää metsän ja maksaa muille perillisille hyvitystä pesän ulkopuolisilla varoilla.

Verohallinnon ohjeessa 10 000 euron metsään kohdistuvasta ulkopuolisesta vastikkeesta muodostuu 7 500 euroa uutta metsävähennysoikeutta. Verohallinnon ohje metsätalouden jatkamisesta perintötilanteessa

Hyötyä pitää kuitenkin verrata järjestelyn muihin seurauksiin. Ulkopuolisilla varoilla lunastetusta metsäkiinteistön osasta voi tulla maksettavaksi kolmen prosentin varainsiirtovero. Muille perillisille voi puolestaan syntyä luovutusvoittoa. Lisäksi käytetty metsävähennys voi vaikuttaa verotukseen, jos metsä myöhemmin myydään.

 

Infografiikka kuolinpesän ja perinnönjaon jälkeen tehtävän puukaupan verotuksen, metsävähennyksen ja pääomatuloveron eroista.

Kuolinpesän vai perijän puukauppa – verotuksen vertailu

 

Milloin puukauppa kannattaa tehdä kuolinpesän nimissä?

Kuolinpesän nimissä tehtävä puukauppa voi olla parempi ratkaisu, kun:

  • kaikki perilliset haluavat metsän sijasta rahaa
  • puukauppatulolla halutaan helpottaa perinnönjakoa
  • kuolinpesällä on aikaisemmilta vuosilta vähennettäviä pääomatulolajin tappioita
  • kuolinpesällä on käyttämätöntä metsävähennysoikeutta
  • metsän saavan perillisen muut pääomatulot ylittävät jo 30 000 euroa
  • perinnönjako ei ole vielä valmis tai metsän lopullinen omistaja on ratkaisematta.

Erityisesti kuolinpesän aikaisemmat tappiot kannattaa tarkistaa. Kaikki kuolinpesän tappiot eivät siirry perillisille. Jos metsät jaetaan eri perillisille erillisiksi metsätalouksiksi, kuolinpesän metsätaloudesta syntyneet tappiotkin voidaan menettää. Verohallinnon ohje tappioiden siirtymisestä

Milloin perinnönjako kannattaa tehdä ensin?

Perinnönjako ennen puukauppaa on usein perusteltu vaihtoehto, kun:

  • yksi perillinen jatkaa metsänomistajana
  • metsän saaja maksaa muille perillisille hyvitystä omilla varoillaan
  • hyvitysmaksusta muodostuu uusi metsävähennyspohja
  • perillisellä on henkilökohtaisia luovutustappioita tai muita pääomatuloista vähennettäviä tappioita
  • useat perilliset jatkavat metsäyhtymänä ja heidän 30 000 euron pääomatulorajansa ovat käyttämättä
  • tulevat metsänhoitomenot halutaan kohdistaa suoraan uudelle omistajalle.

Entä harvennushakkuu?

Harvennushakkuulla ei ole omaa erillistä verokohtelua. Sen puunmyyntitulo verotetaan samalla tavalla kuin muukin metsätalouden pääomatulo.

Harvennushakkuun yhteydessä voidaan vähentää esimerkiksi:

  • ennakkoraivauksen kulut
  • puukaupan suunnittelu- ja kilpailutuskulut
  • palveluntarjoajan palvelumaksut
  • metsätalousmatkat
  • metsävakuutukset
  • metsätien käyttö- ja kunnossapitomenot
  • muut metsätalouden tulonhankkimismenot.

Sekä henkilö, kuolinpesä että metsäyhtymä voivat lisäksi tehdä enintään 15 prosentin menovarauksen. Menovaraus siirtää verotusta myöhemmille vuosille, mutta ei poista veroa lopullisesti. Verohallinnon menovarausohje

Jos kuolinpesä tekee menovarauksen juuri ennen metsätalouden lopettamista, varaus voi joutua tuloutettavaksi kuolinpesän viimeisessä verotuksessa. Siksi menovarausta ei pidä tehdä automaattisesti, jos perinnönjako on heti tulossa.

Älä tee puukauppaa ennen näiden tietojen tarkistamista

Ennen päätöstä kannattaa selvittää ainakin:

  1. Metsän käypä arvo ja hakkuumahdollisuudet.
  2. Harvennushakkuun arvioitu puumäärä ja kauppahinta.
  3. Kuolinpesän käyttämätön metsävähennysoikeus.
  4. Kuolinpesän aikaisemmat tappiot, poistot ja varaukset.
  5. Kenelle metsä on tarkoitus jakaa.
  6. Maksetaanko muille perillisille hyvitystä pesän ulkopuolisilla varoilla.
  7. Kuinka paljon perillisillä on muita pääomatuloja ja tappioita.
  8. Onko metsä tarkoitus pitää suvussa vai myydä lähivuosina.

Vasta näiden tietojen perusteella voidaan laskea, onko puukauppa edullisempi kuolinpesän vai perinnönjaon jälkeisen omistajan nimissä.

Oikea järjestys ratkaisee

Puukauppa ja perinnönjako eivät ole toisistaan irrallisia päätöksiä. Puuston määrä vaikuttaa metsän käypään arvoon, puukauppa muuttaa metsää rahaksi ja perinnönjaon toteuttamistapa ratkaisee, kenelle metsävähennys ja puukaupan verotus kuuluvat.

Yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.

Jos kaikki perilliset haluavat rahat, puukauppa kuolinpesän nimissä voi olla suoraviivaisin vaihtoehto. Jos yksi perillinen jatkaa metsänomistajana ja lunastaa muiden osuuksia, perinnönjako ennen puukauppaa voi avata huomattavan metsävähennysoikeuden.

Siksi perintömetsässä kannattaa pysähtyä ennen puukauppasopimuksen allekirjoittamista. Muutaman tunnin ennakkosuunnittelu voi säästää tuhansia euroja ja ehkäistä myöhempiä erimielisyyksiä.

Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV auttaa selvittämään perintömetsän käyvän arvon, puuston hakkuumahdollisuudet sekä puukaupan ja perinnönjaon tarkoituksenmukaisen järjestyksen. Kun metsäarvio, perinnönjako ja puukauppa suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena, päätökset voidaan tehdä oikeiden lukujen eikä arvailujen perusteella.

Kirjoitus käsittelee verotusta yleisellä tasolla. Lopullinen verokohtelu riippuu kuolinpesän ja perillisten yksilöllisistä olosuhteista sekä perinnönjakokirjan sisällöstä ja Metsämarkkinoinnille toimitetuista lähtötiedoista.

Kirjoittaja: Manu Purola, metsänhoitaja, LKV, kaupanvahvistaja ja vanhempi asiantuntija
Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV

 

Usein kysytyt kysymykset

Voiko yksi perillinen tehdä puukaupan ennen perinnönjakoa?

Ei omissa nimissään, jos metsä kuuluu vielä jakamattomaan kuolinpesään. Puukaupan myyjä on silloin kuolinpesä. Yksi osakas voi hoitaa kaupan muiden osakkaiden antamalla valtuutuksella, mutta puunmyyntitulo kuuluu kuolinpesälle.

Kannattaako puukauppa tehdä kuolinpesän vai perijän nimissä?

Ratkaisu riippuu kuolinpesän metsävähennyksestä ja tappioista, perijöiden muista pääomatuloista sekä siitä, maksaako metsän saava perijä muille hyvitystä omilla varoillaan. Yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.

Saako peritty metsä uuden metsävähennyksen?

Pelkkä perintö ei yleensä muodosta uutta metsävähennyspohjaa. Perijälle voi siirtyä vain vainajalla tai kuolinpesällä käyttämättä ollut metsävähennysoikeus. Uutta vähennyspohjaa voi syntyä, jos perijä lunastaa metsää muilta perillisiltä pesän ulkopuolisilla varoilla.

Miten metsäyhtymän puukauppatulo verotetaan?

Metsäyhtymä antaa yhteisen metsätalouden veroilmoituksen, mutta metsätalouden tulos jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen heidän omistusosuuksiensa mukaisesti.

Verotetaanko harvennushakkuu eri tavalla kuin muu puukauppa?

Harvennushakkuun puunmyyntitulo verotetaan samalla tavalla kuin muukin metsätalouden pääomatulo. Tulosta voidaan vähentää esimerkiksi puukaupan suunnittelukulut, ennakkoraivaus, metsätalousmatkat, metsävähennys ja menovaraus, jos niiden edellytykset täyttyvät.

 

Selvitä verotuksellisesti paras järjestys ennen puukauppaa

Onko kuolinpesän metsässä tulossa harvennushakkuu tai muu puukauppa? Ennen sopimuksen allekirjoittamista kannattaa selvittää metsän käypä arvo, hakkuumahdollisuudet, käyttämätön metsävähennys sekä perinnönjaon vaikutukset.

Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV auttaa perintömetsän arvioinnissa, puukaupan suunnittelussa, perinnönjaossa ja tarvittavien asiakirjojen laatimisessa. Kun metsäarvio, puukauppa ja perinnönjako suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena, ratkaisu voidaan tehdä oikeiden lukujen eikä arvailujen perusteella.

Ota yhteyttä ja pyydä arvio perintömetsästä ennen puukauppaa.

 

Metsätilan arvo ei ratkea hehtaarihinnalla – näin metsäarvio tehdään

Metsätila ei ole keskimääräinen hehtaari, vaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Luotettava metsäarvio perustuu maastotarkastettuihin kuviokohtaisiin metsävaroihin, ajantasaiseen puun hintaan ja toteutuneiden metsätilakauppojen markkinakontrolliin. Netin laskurit eivät anna luotettavia arvioita.  Mitä ammattimaisessa arvonmäärityksessä todella lasketaan – ja miksi lopputulos ei synny yhdellä kertolaskulla?

Metsätilan myyntiä, perinnönjakoa tai sukupolvenvaihdosta suunnitteleva metsänomistaja kysyy usein ensimmäiseksi: mikä on metsän hinta hehtaarilta? Kysymys on ymmärrettävä, mutta luotettava vastaus ei synny kertomalla pinta-alaa alueen keskimääräisellä hehtaarihinnalla tai palveluntarjoajan nettisovelluksen laskurilla.

Kaksi samankokoista metsätilaa voi olla arvoltaan täysin erilaisia. Toisella voi olla runsaasti heti hakattavaa tukkipuuta, hyvä metsäautotie ja ympärivuotiset korjuuolosuhteet. Toinen voi koostua nuorista taimikoista, turvemaista ja pitkän metsäkuljetusmatkan päässä olevista palstoista. Pinta-ala on sama, mutta omaisuuden rakenne ja tulonmuodostus eivät ole.

Keskeinen periaate: Hehtaarihinta on hyödyllinen vertailuluku, mutta se ei ole metsätilan arvon laskentakaava.

Mistä metsätilan arvo muodostuu?

Metsätilan arvonmäärityksessä yleisin menetelmä on summa-arvomenetelmä. Siinä tila jaetaan metsikkökuvioihin ja metsän arvo muodostetaan neljän omaisuusosan perusteella:

Metsäarvion arvo-osat

Metsäarvion arvo-osat

 

Summa-arvomenetelmä tekee arvion rakenteen näkyväksi. Metsänomistaja näkee, kuinka paljon arvosta perustuu maapohjaan, taimikoihin, nykyiseen puustoon ja tulevaan kasvuun. Samalla voidaan tunnistaa tekijät, jotka nostavat tai alentavat yksittäisen kuvion arvoa.

Metsävaratieto on arvioinnin perusta – maastotarkastus lisää luotettavuutta

Laskelma on vain niin luotettava kuin sen lähtötiedot. Metsävaratietojen tulee kuvata arviointihetken tilannetta: puuston määrää, puulajisuhteita, tukkiosuutta, kehitysluokkia, kasvupaikkoja ja tehtyjä metsänhoitotöitä.

Jos tilalla on tehty hakkuita, myrsky on kaatanut puustoa tai taimikonhoitotiedot eivät ole ajan tasalla, pelkkä vanha metsäsuunnitelma voi johtaa olennaisesti väärään lopputulokseen. Maastohavainnoilla tarkistetaan myös asioita, joita kartta tai kaukokartoitusaineisto ei aina kerro riittävän tarkasti: puuston laatu, korjuukelpoisuus, hoitorästit, metsätuhot ja todelliset kulkuyhteydet.

Puun hinta pitää sitoa arviointipäivään

Puuston hakkuuarvo ei perustu yhteen sattumanvaraiseen puukauppatarjoukseen. Ammattimaisessa arviossa käytetään alueellista kantohintatietoa ja arvioidaan, mikä hintajakso kuvaa markkinaa luotettavasti juuri arviointipäivänä.

Lyhyt tarkastelujakso voi vääristää arvoa, jos paikallisilla puumarkkinoilla on tilapäinen häiriö. Pohjanlahden rannikkomaakunnissa vuoden 2026 alku on tästä hyvä esimerkki: Hannes-myrskyn tuoma tuhopuu lisäsi lyhyessä ajassa tarjontaa ja heikensi osan puutavaralajien paikallista hintatasoa. Siksi yhden poikkeuksellisen jakson toteumia ei pidä käyttää mekaanisesti koko metsäomaisuuden arvon perustana.

Puuston hakkuuarvon ensisijaisena perusteena ei käytetä yksittäisen viikon kantohintoja, vaan alueellista, puutavaralaji- ja hakkuutapakohtaista 24–36 kuukauden toteutunutta hintatasoa, mikä  oikaistaan arviointipäivän markkinatilanteeseen. Viikkohintoja käytetään vain ajankohtaisen markkinakehityksen kontrollina. Arvioitavan kohteen poikkeuksellisen suuri ja yhtenäisesti korjattavissa oleva leimikkokoko voidaan ottaa huomioon erillisenä kohdekohtaisena markkinakorjauksena.  Menettely tasaa hetkellisiä vaihteluita mutta säilyttää paikallisen markkinan vaikutuksen.

Miksi laskennallinen summa-arvo ei vielä ole käypä arvo?

Kun maapohjan, taimikoiden, puuston ja odotusarvojen erillisarvot lasketaan yhteen, saadaan vähentämätön summa-arvo. Se on tärkeä laskennallinen lähtökohta – ei automaattisesti sama asia kuin todennäköinen kauppahinta.

Vähentämättömään summa-arvoon tehdään tämän vuoksi kokonaisarvon korjaus. Korjauksella huomioidaan sellaiset koko kiinteistöä koskevat ominaisuudet, joita kuviokohtaisten erillisarvojen summa ei yksin kuvaa riittävästi.

  • Arvoa voivat nostaa suuret välittömät hakkuumahdollisuudet, hyvä tukkipuuosuus, toimiva metsäautotie, ympärivuotinen korjuukelpoisuus ja hoidettu, yhtenäinen tilusrakenne.
  • Arvoa voivat alentaa hoitorästit, metsätuhot, vajaatuottoiset metsiköt, suuri turvemaiden osuus, heikot kulkuyhteydet, pitkät metsäkuljetusmatkat, pirstaleisuus ja käyttörajoitukset.

Tärkeä ero: Kokonaisarvon korjaus ei ole kaavamainen alennusprosentti, vaan kiinteistökohtainen markkina-arvio. Samakin korjausprosentti voi olla yhdelle tilalle perusteltu ja toiselle virheellinen.

Toteutuneet kaupat testaavat laskelman

Luotettavan metsäarvion tulee kestää myös markkinakontrolli. Vertailussa käytetään toteutuneita metsäkiinteistökauppoja, mutta vertailukohteiden soveltuvuus on arvioitava: missä kohde sijaitsee, kuinka paljon siinä on puustoa, mikä on tukkiosuus ja millainen on metsän kehitysluokkarakenne?

Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto ry analysoi vuosien 2024–2026 julkisesti myynnissä olleiden metsätilojen toteutuneita kauppoja Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn alueella. Aineistossa oli 116 kauppaa, joissa olivat käytettävissä sekä vähentämätön summa-arvo että toteutunut kauppahinta.

Kokonaisarvon korjaus

 

Tunnusluku Tulos Tulkinta
Summa-arvon ja kauppahinnan korrelaatio 0,975 Summa-arvo seurasi toteutuneita kauppahintoja erittäin vahvasti.
Kauppahinta alle vähentämättömän summa-arvon 85 % kaupoista Markkinaan perustuva kokonaisarvon korjaus oli yleensä tarpeen.
Painotettu kokonaisarvon korjaus −15,6 % Koko aineiston toteutunut kauppahinta oli 84,4 % vähentämättömästä summa-arvosta.

Aineisto: Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn julkisesti myytyjen metsätilojen vertailuaineisto 2024–2026. Vuoden 2026 tiedot ovat osavuositietoja.

Tulos vahvistaa kaksi asiaa. Ensinnäkin summa-arvo seuraa toteutuneita kauppahintoja erittäin vahvasti, joten menetelmä toimii hyvin arvon rakenteen laskennassa. Toiseksi vähentämätön summa-arvo oli useimmiten kauppahintaa korkeampi, joten markkinaan perustuva kokonaisarvon korjaus on välttämätön.

hehtaarihinta-vs-m3ha-sama-kuva-yhteinen-trendi-2024-2026

 

Puuston määrä m³/ha selittää hehtaarihintaa varsin vahvasti: R² = 0,76, r = 0,87, ja trendi on noin +44 €/ha jokaista lisäkuutiota per hehtaari kohti. Myös tukki-% selittää ha-hintaa, mutta vain kohtalaisesti: yhteinen trendi on R² 0,45, r 0,67, n=118. Suunta on selvästi nouseva, mutta hajonta on suurempi kuin m³/ha-kuvaajassa.

 

 

€/m³ on usein hehtaarihintaa tarkempi kontrolliluku

Metsätilan toteutunut kauppahinta jaettuna puuston kokonaismäärällä antaa €/m³-tunnusluvun. Se ei ole puun kantohinta: luku sisältää puuston lisäksi maapohjan, taimikot, odotusarvot, sijainnin, tieyhteydet ja ostajakilpailun vaikutuksen.

Kuutiohintaa voidaan silti käyttää tehokkaana järkevyystarkastuksena. Jos arvioitu metsätilan arvo suhteessa puuston määrään poikkeaa selvästi alueen toteutuneesta tasosta, poikkeamalle pitää löytyä kohteen ominaisuuksista ymmärrettävä perustelu. Vähäpuustoisilla taimikkovaltaisilla tiloilla €/m³-luku voi kuitenkin nousta korkeaksi, joten sitäkään ei saa käyttää yksin.

Puuston määrä selittää kauppahintaa

Puuston määrä selittää kauppahintaa

 

Mitä asiantuntevassa metsäarviossa tarkistetaan?

Hyvä arviolausunto ei ole pelkkä taulukko puustosta. Sen tulee kertoa sekä laskentaperusteet että arvion rajaukset. Käytännössä arvioijan pitäisi tarkistaa ainakin seuraavat asiat:

  • kiinteistön rajat, pinta-ala, omistus, tieoikeudet ja muut rasitteet
  • kaavat, suojelu- ja luontotiedot sekä muut mahdolliset käyttörajoitukset
  • metsävaratietojen ajantasaisuus ja maastossa havaittu puuston laatu
  • kasvupaikat, kehitysluokat, tukkiosuus ja välittömät hakkuumahdollisuudet
  • metsänhoidollinen tila, hoitorästit, metsätuhot ja uudistamistarpeet
  • tieyhteydet, korjuukelpoisuus, metsäkuljetusmatkat ja tilusrakenne
  • alueellinen puun hintataso ja arviointipäivän markkinatilanne
  • toteutuneet, aidosti vertailukelpoiset metsätilakaupat.

 

Metsän hehtaarihinnat eri tavalla laskettuna

Metsän hehtaarihinnat eri tavalla laskettuna

Ha-hinta on hyvin herkkä mille pinta-alalle se lasketaan. Yhteismitallisuutta on tilastoista haastavaa saada aikaan. Johtopäätöksenä Hannun hintaseurannan julkisesti myydyt yli 10 hehtaarin metsätilakaupat ovat erityisesti vuosina 2025 ja alkuvuonna 2026 toteutuneet selvästi MML tilastoimaa keskimääräistä hintatasoa korkeammalla.  Vertailussa on tärkeää huomata, että aineistot eivät kuvaa täysin samaa kauppajoukkoa. Hannun hintaseuranta sisältää julkisesti myydyt kaupat, eli välittäjien ja metsänomistajien itse julkisesti myymät yli 10 hehtaarin kohteet. MML tilasto puolestaan sisältää kaikki kaupat: julkiset, ei-julkiset sekä suvun sisäiset kaupat. Tästä syystä MML keskihinta kuvaa koko toteutunutta kauppamarkkinaa laajemmin, kun taas Hannun seuranta kuvaa avoimessa myynnissä olleiden yli 10 ha:n kohteiden markkinahintaa.

Analyysi osoittaa, että julkisesti markkinoidut metsätilat hinnoittuvat keskimäärin korkeammalle kuin koko MML tilastoima kauppajoukko. Ero korostuu yli 10 hehtaarin vertailussa: Hannun seurannan hinnat ovat MML yli 10 ha tilastoa korkeammat jokaisena tarkasteluvuonna, ja ero kasvaa vuosina 2025-2026. Vuoden 2026 tulkinnassa on kuitenkin hyvä huomioida, että kyse on alkuvuoden aineistosta ja havaintomäärät ovat vielä pieniä.

Kauden 2024-2026 hentaarihintaseuranta

Kauden 2024-2026 hentaarihintaseuranta

Johtopäätös: Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinoinnin välittämät ”MM-kaupat” ovat tarkastelujaksolla 2024-2026 pärjänneet keskimäärin paremmin kuin muut vertailuryhmät keskimäärin. Metsämarkkinoinnin kauppojen keskihinta oli 4 242 €/ha kaupan kohteen metsämaan hehtaaria kohti, kun Hannun seurannan kaikkien julkisten kauppojen keskiarvo oli 4 106 €/ha, MML:n yli 2 ha metsätilojen keskiarvo 3 881 €/ha ja MML:n yli 10 ha metsätilojen keskiarvo 3 507 €/ha.  Tulkinnassa on hyvä huomioida, että Metsämarkkinoinnin MM-kaupat ovat Hannun seurannan julkisesti myytyjen yli 10 ha kohteiden joukosta poimittu välittäjä, kun taas MML:n tilasto sisältää kaikki kaupat. Näin vertailu ei ole täysin yksi yhteen, mutta aineiston perusteella Metsämarkkinoinnin yli 10 ha:n kauppojen hintataso on ollut selvästi kilpailukykyinen ja kuvan mukaisesti keskimäärin muita vertailutasoja korkeampi tarkastelujakson aikana.

Metsäarvio palvelee eri tarkoituksia

Arvion käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, kuinka laaja selvitys tarvitaan ja mitä arvolajia lausunnossa määritetään. Metsäarvio voi olla tarpeen metsätilan myynnissä tai ostossa, perunkirjoituksessa, perinnönjaossa ja osituksessa, lahjassa ja sukupolvenvaihdoksessa, vakuus-, lunastus- tai vahingonkorvaustilanteessa sekä hankkeen tai muun maankäytön neuvottelujen pohjaksi.

Jos ostaja tavoittelee kiinteistöstä erityistä strategista hyötyä – esimerkiksi teollisuus-, energia- tai maa-aineshankkeessa – tämä hankekohtainen lisäarvo on syytä erottaa metsätalouskäyttöön perustuvasta käyvästä arvosta. Näin maanomistaja näkee, mistä varsinainen metsäarvo muodostuu ja mikä osa mahdollisesta hinnasta on erillistä hankepreemiota.

Johtopäätös: hyvä arvio on läpinäkyvä ja markkinaan sidottu

Metsätilan käypä arvo ei synny yhdestä hehtaarihinnasta, puukuutiomäärästä tai taulukkoarvosta. Luotettava lopputulos edellyttää kuviokohtaista metsävaratietoa, maastotuntemusta, ajantasaista hintaperustaa ja toteutuneiden kauppojen analysointia.

Hyvä arviolausunto kertoo myös epävarmuudet. Jos puustotieto on vanhentunut, tieyhteys epäselvä tai käyttörajoitus vielä selvittämättä, asia tuodaan näkyviin eikä peitetä näennäisen tarkan euromäärän alle. Asiantuntijuus ei tarkoita pelkästään laskemista – se tarkoittaa sitä, että arvioija osaa perustella, miksi lopputulos vastaa juuri kyseisen metsätilan todennäköistä markkina-arvoa.

Tarvitsetko metsäarvion?

Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV laatii metsäarvioita myyntiä, perinnönjakoa, sukupolvenvaihdosta ja muita omaisuusjärjestelyjä varten. Metsätilan välitystoimeksiannossa metsäarvio sisältyy välityspalkkioon. Jos tilaat ensin erillisen arviolausunnon ja annat kohteen myöhemmin välitettäväksemme, maksettu arvio vähennetään välityspalkkiosta.

Pyydä välitystarjous tai ota yhteyttä

Katso myös metsäarvioiden menetelmät ja palveluhinnasto.

 

Manu Purola, toiminnanjohtaja
Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto ry

 

Lähteet ja tausta-aineisto

Lohkomisen hinnat 2026

Maanmittauslaitos on päivittänyt palveluidensa hinnastoja 1.1.2026 alkaen, mikä vaikuttaa erityisesti lohkomistoimitusten kustannuksiin.

Lohkomisen hinnat 1.1.2026 alkaen

Maanmittauslaitos on päivittänyt kiinteistötoimitusmaksujen hinnaston 1.1.2026 alkaen. Uudistuksen taustalla on yleinen kustannustason nousu ja indeksikorotus noin 1 %, joka näkyy erityisesti lohkomistoimitusten hinnoissa.

Lohkottavan alueen pinta-ala (ha) Hinta (€) 2026 Muutos 2025 → 2026

Enintään 0,1 ha 1 240 € +10 €
p-ala    0,1–1 ha   1 470 €    +10 €
1–5 ha                  1 820 €    +20 €
5–20 ha                 2 210 €    +20 €
20–60 ha               2 830 €    +30 €
60–100 ha             3 330 €    +30 €
100–200 ha           4 620 €    +50 €
200–300 ha           5 970 €    +60 €
300–400 ha           7 520 €    +70 €
400–500 ha           9 090 €    +90 €
Jokaista seuraavaa alkavaa 100 ha 820 €    +10 €

Riitaiset toimitukset kannattaa välttää tekemällä sovinto- tai sopimusjako, joka pysyy huomattavasti edullisempana vaihtoehtona.

Kaupanvahvistuksen maksut 1.1.2026 alkaen

  • Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan kaupanvahvistuksesta perittävä maksu on 143 € per kauppa tai luovutus ja asiakirjan jäljennös 2 € sivulta, alkaen 1.1.2026. Maa- ja metsätalousministeriö

  • Mahdolliset matkakulut lisätään, jos vahvistus tehdään muualla kuin viranomaistoimipaikalla.

 

🏡 Mikä on lohkominen?

Lohkominen tulee automaattisesti vireille kun uusi omistaja saa lainhuudon kaupan, lahjan tai perinnönjaon kautta maantieteellisesti rajattuun osaan kiinteistörekisterissä olevaan tilaan. 

Lohkominen tarkoittaa sitä, että kiinteistöstä erotetaan oma, itsenäinen tontti tai tila.
Se on virallinen maanmittaustoimitus, jossa Maanmittauslaitos tekee uuden kiinteistön — eli antaa sille omat rajat, rajamerkit ja rekisterinumeron ja nimen.

Käytännössä lohkominen tehdään esimerkiksi silloin, kun:

  • halutaan myydä osa omasta tilasta tai pellosta,

  • jaetaan perintötilaa useamman omistajan kesken,

  • rakennetaan uusi talo toisen maan sisälle (esim. omalle lapselle tontti vanhempien maalta),

  • tai halutaan erottaa metsäpalsta omaksi kiinteistökseen.

🧭 Miten lohkominen etenee?

  1. Määräalan kauppa tai sopimus tehdään ensin
    – Esimerkiksi “myydään 0,5 hehtaaria tilasta A”.
    – Tämä määräala ei vielä ole oma kiinteistö, vaan osa isompaa aluetta.

  2. Lainhuudon jälkeen Maanmittauslaitos laittaa toimituksen vireille
    – Heidän tehtävänään on tehdä uudesta palasta oma kiinteistö.
    – Toimitusinsinööri käy paikan päällä, mittaa rajat ja merkitsee ne maastoon.

  3. Rajat vahvistetaan ja kiinteistö rekisteröidään
    – Kun rajat on mitattu ja kaikki osapuolet hyväksyvät ne, uusi kiinteistö saa virallisen nimen ja numeron (esim. “Metsäpelto RN:o 5:23”).
    – Se näkyy kiinteistörekisterissä ja sitä voidaan myydä, pantata tai rakentaa normaalisti.

💰 Paljonko lohkominen maksaa?

Hinta riippuu lohkomisen pinta-alasta.
Vuonna 2026 esimerkiksi:

  • 0,1–1 hehtaarin lohkominen maksaa noin 1 470 euroa.

  • Pienemmät tai suuremmat palstat maksavat enemmän (isommilla tiloilla työmäärä kasvaa).

Hinta sisältää kaiken olennaisen työn: rajojen mittaamisen, rajamerkit, pöytäkirjat ja kiinteistörekisteriin merkitsemisen.

⚖️ Miksi lohkominen on tärkeää?

Lohkominen tekee kiinteistöstä itsenäisen ja lainvoimaisen.
Jos lohkomista ei tehdä, maa on edelleen “osa toisen kiinteistöä”, eikä sitä voi käsitellä omana tonttina.

💡 Esimerkki arjesta

Pekka ostaa 0,5 hehtaaria isänsä pellosta rakentaakseen oman talon.

Ensin tehdään kauppakirja määräalasta, ja sitten Maanmittauslaitos lohkoo alueen erilliseksi kiinteistöksi nimeltä “Pekanpelto 1:12”.

Lohkomisen jälkeen tontti on virallisesti hänen.

Mitä lohkomisen hintaan sisältyy?

Lohkomisen kiinteähintaista kiinteistötoimitusmaksua määriteltäessä on tärkeää tiedostaa, mitä kustannuksia ja toimenpiteitä hintaan sisältyy. Lohkomisen hinta ei ole vain pelkkä muodollinen maksu, vaan se kattaa useita toimituksen suorittamiseen liittyviä välttämättömiä osia. Kiinteähintaiseen kiinteistötoimitusmaksuun kuuluvat seuraavat toimenpiteet ja kustannukset:

  1. Välttämättömät toimenpiteet Toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet, jotka voi suorittaa joko toimitusinsinööri itse tai kiinteistönmuodostamislain (KML) 13 §:ssä tarkoitettu asiantuntija toimitusinsinöörin pyynnöstä. Tämä varmistaa toimituksen sujuvan ja asiantuntevan toteutuksen.
  2. Välttämätön rajankäynti Kiinteistön rajojen selvittäminen ja merkitseminen kuuluu lohkomisen perustoimenpiteisiin.
  3. Kulkuyhteyden perustaminen tai siirtäminen Mikäli kiinteistön saavutettavuus vaatii uuden kulkuyhteyden perustamista, tämä kustannus kuuluu toimitusmaksuun. Samoin sisältyy jo aiemmin perustetun kulkuyhteyden siirtäminen toiseen paikkaan, kuten KML 156 §:n 3 momentissa säädetään.
  4. Rasitteen perustaminen Muun kuin KML 154 a §:ssä tarkoitetun rasitteen perustaminen lohkomisessa muodostetun kiinteistön hyödyksi emäkiinteistön tai tontin alueella sisältyy maksuun.
  5. Apuhenkilökustannukset Mikäli toimituksessa tarvitaan apuhenkilöitä, heihin liittyvät kustannukset katetaan kiinteähintaisella maksulla.
  6. Rajamerkkikustannukset Kiinteistön rajojen merkitseminen rajamerkein on osa hintaan sisältyviä kustannuksia.
  7. Kokoustilakustannukset Toimitukseen liittyvien kokousten pitämiseen tarvittavien tilojen kustannukset sisältyvät maksuun.

Lohkomisen hintaan kuuluvat näin ollen kaikki toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet ja kustannukset, joilla varmistetaan kiinteistönmuodostuksen lainmukaisuus ja toimivuus. Tämä helpottaa kiinteistön omistajan suunnitelmia ja takaa toimituksen laadun.

Muutoksia hinnoitteluperusteissa

Useat aiemmin kiinteähintaiset maanmittaustoimitukset, kuten halkominen ja yksityistietoimitus, ovat muuttuneet aikaveloitteisiksi 1.1.2025. Tämä tarkoittaa, että maksut määräytyvät käytetyn työajan perusteella, mikä voi vaikuttaa toimitusten kokonaiskustannuksiin. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa yleisimmin sitä, että riitaisena ei kannata hakea toimitusta vaan aina kannattaa yrittää ensin sovintojakoa tai sopimusjakoa, sillä se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin riitaisen asian käsittely maanmittaustoimituksella.

Metsämarkkinointi Oy on tehnyt asiakkailleen jakokirjoja ja perinnönjakokirjoja. Jatkossa niiden merkitys korostuu, sillä sovintojaolla maanmittaustoimitusten hinnat  jäävät kohtuulliselle tasolle.  Tilaa palvelu soittamalla tai alla olevalla lomakkeella, niin säästetään kuluissa.

 

 

2025/2026 vaihteen veromuutoksia

Veromuutoksia vuoden 2026 alussa – mitä sinun kannattaa tietää?

Vuoden 2026 alussa astuu voimaan useita merkittäviä veromuutoksia, jotka vaikuttavat niin metsänomistajiin, palkansaajiin  kuin perintöjä tai lahjoja saaviin yksityishenkilöihin. Tässä käymme läpi tärkeimmät muutokset tuloverotukseen ja lahjaverotukseen.

TULOVEROTUS – Mitä muuttuu ?

1. Työhuonevähennys muuttuu

Vuoden 2026 alusta alkaen kaavamainen työhuonevähennys poistuu. Tämä on ollut monelle etätyötä tekevälle helppo tapa saada verovähennystä ilman kuittirumbaa.

➡️ Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Jos sinulla ei ole erillisiä kuluja (esimerkiksi erillisen työtilan vuokra), et voi enää automaattisesti tehdä työhuonevähennystä.

➡️ Hyvä uutinen: Jos olet vuokrannut työtilan kodin ulkopuolelta tai sinulla on selkeästi osoitettavissa muita kuluja (esim. sähkö, siivous), nämä ovat edelleen vähennyskelpoisia – mutta vain todellisten kulujen perusteella ja kuiteilla.

2. Jäsenmaksut eivät enää verovähennykseen

Toinen muutos koskee työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja, joita ei enää voi vähentää verotuksessa vuonna 2026 alkaen.

➡️ Esimerkki: Jos olet maksanut ammattiliiton jäsenmaksua esimerkiksi 300 €/vuosi, et saa tästä enää verotuksessa alennusta.

➡️ Poikkeus: Työttömyyskassan maksut ovat edelleen vähennyskelpoisia, eli ne kannattaa jatkossakin ilmoittaa veroilmoituksessa.

3. Työsuhdepolkupyöräetu ei enää verovapaa

Työsuhdepyöräily kokee takaiskun, kun verovapaus poistuu niiltä työsuhdepyöriltä, joista on sovittu 24.4.2025 tai sen jälkeen.

➡️ Jos sinulla on jo työsuhdepyörä ennen tätä päivämäärää, muutos ei vaikuta sinuun heti.
➡️ Uusien pyörien osalta etu katsotaan jatkossa veronalaiseksi, eli se nostaa verotettavaa tuloa.

 

LAHJAVEROTUS – Suuremmat summat verovapaasti

1. Lahjaveroa voi välttää isommissa lahjoissa

Vuodesta 2026 lähtien voit lahjoittaa yhdelle henkilölle jopa 7 499 euroa kolmen vuoden aikana ilman lahjaveroa. Nykyinen raja on 4 999 euroa.

➡️ Tämä antaa enemmän liikkumavaraa esimerkiksi vanhemmille, jotka haluavat tukea aikuisia lapsiaan asunnon ostossa,  opiskelussa tai metsätilan sukupolvenvaihdoksessa.

2. Perintöverotukseen helpotusta pienissä perinnöissä

Perintöveroa ei tarvitse maksaa alle 30 000 euron perinnöistä, kun aiemmin raja oli 20 000 euroa.

➡️ Tämä muutos koskee erityisesti tilanteita, joissa kuolinpesän osakkaan perintö tai testamentin saajan testamenttisaanto  koostuu pienestä alle 30000  euron arvoisista saannoista, pankkitalletuksesta,  arvo-osuustilistä, osakkeista, tiloista tms.

Yhteenveto – Valmistaudu ajoissa

Vuoden 2026 veromuutokset vaikuttavat erityisesti etätyötä tekeviin, liittojen jäseniin, työsuhdepyörän hyödyntäjiin sekä perintöä tai lahjoja saaviin yksityishenkilöihin.

Mitä voit tehdä nyt?

Tarkista työsuhdepyöräsopimuksesi päivämäärä.

Selvitä, voitko tehdä edelleen työhuonevähennyksen todellisten kulujen perusteella.

Jos suunnittelet lahjoituksia tai testamentin tekoa tai testamentin päivitystä, niin hyödynnä uusi korkeampi verovapauden raja.

Ole tietoinen siitä, mitä vähennyksiä voit enää ilmoittaa veroilmoituksessa.

Muutokset tuovat mukanaan sekä pieniä kiristyksiä että helpotuksia. Parhaiten varaudut niihin seuraamalla omaa talouttasi ja tarvittaessa kysymällä neuvoa asiantuntijoiltamme.

 

Keskihinta 4000 €/ha v 2025

Metsän hinta K-P:lla ensimmäisen kerran yli 4000 €/ha

Metsätilojen nimellishinta on 2000-vuosituhannen aikana lähes kolminkertaistunut (2,8-kertaistunut) Keski-Pohjanmaalla Maanmittauslaitoksen hintaseurannan valossa. Vuosi 2025 muodostuu ensimmäiseksi vuodeksi, jolloin metsätilojen keskimääräinen hehtaarihinta nousee yli 4000 euroon. Kaupankäynti on ollut viime vuosina vilkasta. Ja erityisesti vuodet 2019–2025 ovat olleet poikkeuksellisen aktiivisia.

Vuodelle 2026 kaavaillut veromuutokset – metsävähennysoikeuden laajentaminen 60 prosentista 75 prosenttiin – ovat lisänneet metsätilojen kysyntää vuonna 2025. Myös viime vuosien tavanomaista korkeampi puun hintataso tai oikeastaan loppukesästä alkanut puun hinnan tuntuva lasku on hyvin tukenut tarjontaa ja metsätilamarkkinaa. Kesällä 2025 käynnistynyt puun hinnan lasku on jo heijastumassa metsätilojen markkinahintoihin. Metsäarvioissa on selvästi korkeampi hintataso kuin mitä päivän puukaupassa on enää mahdollista saavuttaa. Noin kymppi on poissa puukuution hinnasta ja enemmän kuidulla kuin tukilla.

Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto piti sääntömääräisen vuosikokouksensa Kokkolassa 27. marraskuuta 2025. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2024 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä vahvistettiin vuoden 2026 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallituksessa jatkavat Hannu Lassila, Otto Similä, Jukka Leskelä, Heikki Syri ja Manu Purola.  Jäsenmäärältään Keski-Pohjanmaa on valtakunnallisen Etämetsänomistajien Liiton kolmanneksi isoin jäsenyhdistys heti Pääkaupunkiseudun ja Tampereenseudun Metsätilanomistajien jälkeen.  Liiton kokouksen näkemyksen mukaan metsätilakauppa jatkuu Keski-Pohjanmaalla aktiivisena myös vuonna 2026, ja hintakehityksen arvioidaan vähän niiaavan, mutta pysyvän pitkällä aikavälillä kohtuullisen vakaana, vaikka puumarkkinoiden liikkeet tuovatkin epävarmuutta lyhyen aikavälin näkymiin.

Ylen uutinen tiedotteesta     

 

Kokousalustus

Kokousalustuksen piti toiminnanjohtaja Manu Purola 2000-luvun metsätilamarkkinoista  tässä olennaisimmat kuvat ja niiden analyysiä:

 

 

 

 

 

Yhteenveto analyysistä

Keski-Pohjanmaan metsätilamarkkina 2001–2025 voidaan jakaa kolmeen kauteen:

1) 2001–2008: Tasainen, maltillinen nousu

2) 2009–2018: Korkeamman tason vaihtelu ja tasaantuminen

3) 2019–2025: Ennennäkemätön hintaralli ja tilakohtainen polarisaatio

Vuoden 2025 kuvio osoittaa:

  • kaikkien aikojen korkeimman arvotason

  • vahvan trendin, joka ei ole tilastollisesti satunnainen

  • selkeästi uuden markkinarakenteen (rahastot, hiilimarkkinat, tuulivoimahyöty)

 

  1. Kauppamäärät: selvä kasvu 2010-luvun puolivälin jälkeen

      Kauppojen määrä (rakentamattomat yli 2 ha)

  • 2001–2010 taso: 36–75 kpl/vuosi
  • 2011–2018 taso: 50–90 kpl/vuosi
  • 2019–2024 nousu: 92–134 kpl/vuosi
  • 2025 alustava: 90 kpl 27.11.2025 tilanteessa, voi nousta 100 kpl:een 31.12.2025 mennessä

     Tulkinta

  1. Metsätilojen kysyntä nousi merkittävästi 2016–2024.
    Tämä osuu yhteen puumarkkinoiden vahvojen hintavuosien, matalan korkotason ja sijoittajien metsäkiinnostuksen lisääntymisen kanssa.
  2. 2019–2021 piikki (134–130 kpl) johtui koronakauden sijoitusvolyymeista ja halusta siirtää varallisuutta vakaaseen reaalivarallisuuteen.
  3. 2025 taso hieman alempi, mutta edelleen hyvin korkealla pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna.

 

 

 

 

 

 

 

 

  1. Kauppojen pinta-alat: keskipinta-ala pysynyt vakiona

      Pinta-alan keskiarvo (ha)

  • Vaihteluväli 13–23 ha
  • Pitkän aikavälin keskitaso noin 18–20 ha

    Tulkinta

  1. Keski-Pohjanmaan alueella myytävät tilat ovat perinteisesti melko pieniä tai keskikokoisia.
  2. Suuria (yli 50 ha) kauppoja on vähän, mikä rajoittaa pinta-alan keskiarvon vaihtelua.
  3. Keskimääräinen pinta-ala on pysynyt yllättävän tasaisena – tarjonta määrittää tämän, ei kysyntä.

 

  1. Hinnat: huomattava nousutrendi yli kahdessa vuosikymmenessä

      3.1 Mediaanihinnan (€ / ha, keskimmäisin hinta) kehitys 2001–2025 (ylin kuva)

  • 2001: 1 167 €/ha
  • 2010: 1 593 €/ha
  • 2015: 2 381 €/ha
  • 2019: 2 169 €/ha (tilapäinen notkahdus)
  • 2022: 2 551 €/ha
  • 2023: 2 522 €/ha
  • 2024: 3 356 €/ha (ennätyslukema)
  • 2025: 3 299 €/ha
    Mediaanihinta  kuvaa metsätilamarkkinaa paremmin kuin keskiarvohinta, koska hajonta on suuri

Kasvu 2001–2025:
+2 132 €/ha (+183 %) eli lähes kolminkertaistuminen 24 vuodessa.

3.2 Keskimääräinen hehtaarihinta (€ / ha keskiarvohinta)

  • 2001: 1 378 €/ha
  • 2015: 2 872 €/ha
  • 2022: 2 958 €/ha
  • 2024: 3 690 €/ha
  • 2025: 4 050 €/ha

Tulkinta keskiarvon nousulle:
Keskiarvo nousee nopeammin kuin mediaani → markkinoille on tullut arvokkaampia ja puustoisempia tiloja, jotka vetävät keskiarvoa ylöspäin!
Myyjät ovat oppineet olemaan tekemättä 30-34 % verokannalla olevaa puukauppaa ennen metsätilasta luopumista, jolloin metsätilan ostaja saa metsävähennyksen ja voi diskontata osan sen tuomasta hyödystä kilpailutilanteessa metsätilan ostohintaan, jolloin molemmat sekä myyjä että ostaja pärjäävät. Metsätilan myyjä saa hankintameno-olettaman 40 %, jolloin vain 60 % kauppa-arvosta verotetaan. Ostaja saa 60 % (jatkossa 2026 alkaen 75 % metsävähennysoikeuden) mikä vähentää puukaupan lopullista veroa.

2025 on tilastollinen poikkeama (tilastohuippu)

Kuvion mukaan vuosi 2025 rikkoo aiemmat trendit:

  • Nimellisesti ensimmäistä kertaa yli 4000 €/ha

  • Kasvu on kaksinkertainen suhteessa historiallisesti normaaliin 2–5 %/vuosi nousuun

Tämä taso on selvästi seurausta:

  • Lakimuutoksista (metsävähennys 75 %)

  • Puun hinnan korkeasta tasosta 2024–2025

  • Tuulivoimahankkeiden arvonlisästä

  • Alhaisista korkotasoista ja inflaatiosta

 

 

 

 

 

 

 

  1. Hintahajonta (€ / ha): markkina on polarisoitunut
  • 2001: 765 €/ha
  • 2015: 2 019 €/ha
  • 2024: 1 947 €/ha
  • 2025: 2 238 €/ha

      Tulkinta:
Hintahajonta on kasvanut → markkina on kaksijakoinen:

  1. Hyväpuustoiset, helposti korjattavat tilat maksetaan erittäin kalliina ns. yläkvartiilissa.
  2. Harvennusrästit tai vaikea saavutettavuus ja taimikko- sekä suovaltaisuus laskevat osan metsätiloista selvästi alle keskiarvon ns alakvartiiliin.
  3. Keskiarvo kauppahinnoista ei kuvaa todellista keskimääräistä hintatasoa, mediaani on parempi tunnus kuvaamaan keskimääräistä hintatasoa. Mediaani on siis kaikkien metsätilakauppojen keskimmäisin arvo kun hinnat laitetaan järjestykseen pienimmästä suurimpaan.

  4. Käytännössä:

    • parhaat, yhtenäiset tilat nousevat erittäin jyrkästi

    • heikompilaatuisten nousu on hitaampaa

    Tämä viittaa institutionaalisten ostajien paluuseen markkinalle.

     

  1. Kokonaisanalyysi kehityksestä

      5.1 Hintojen pitkän aikavälin ajurit

  1. Puumarkkinoiden noususyklit: erityisesti 2016–2018 ja 2021–2022.
  2. Sijoittajakysyntä ja pääoman hakeutuminen reaalivarallisuuteen: metsä koetaan vakaina kassavirtoina.
  3. Hyvät metsätilamarkkinat metsätiloille on kattavat markkinapaikat kuten metsamarkkinoint.fi
    ja metsatilat.fi missä vaihdanta on helppoa ja ammattimaista
  4. Matalat korot 2010–2021: nostivat metsätilojen reaalituottoa.
  5. Perhetilojen sukupolvenvaihdokset: myytävien tilojen määrä kasvoi.
  6. Energiapuun markkinat: nostivat heikkopuustoistenkin tilojen kysyntää.
  7. Luonnonvarojen turvasatama-status: epävarmat markkinat ovat lisänneet kysyntää.

      5.2 Keski-Pohjanmaan erityispiirteet

  • Metsätyyppi on kuivahkoa ja kuivaa kangasta sekä turvekangasta, hyvä kasvupotentiaali, vaikka lehtoja ja tuoreita vähän
  • Kasvu VMI:n mukaan 4,9 m3/ha/vuosi
  • Puuvarat ovat tasaisia, mutta suuria yhtenäisiä kokonaisuuksia on vähän → hinnat nousevat etenkin hyvin metsätalouskelpoisissa ja helposti saavutettavissa kohteissa.
  • Tieverkosto suhteellisen hyvä → nostaa alueen metsämaan likviditeettiä.

  • Keski-Pohjanmaa on nyt yksi Suomen nopeimmin kallistuneista metsäalueista 

    Hintakäyrät eivät osoita ”kuplaa”, vaan markkinarakenne on muuttunut:

    • pienet tilat -> yksityiset ostajat

    • isot 50–200 ha tilat -> rahastot, yritykset, yhtymät

    • tuotto-odotukset -> monikanavaiset (puu, maankäyttö, tuulivoima)

  1. Johtopäätökset 2025 markkinatilanteesta

  1. Hintataso on käynyt historiallisen korkealla, ja keskiarvohinta ylittää 4 000 €/ha, mikä on alueen kaikkien aikojen ennätys.
  2. 2025 tilasto ei näytä vielä selkeää hintakäännettä, mutta kasvu on tasaantunut vuoden 2024 mediaanihinnan huippuun verrattuna.
  3. Kysyntä on edelleen vakaa, mutta korkojen normalisoituminen ja puumarkkinoiden vaihtelut hillitsevät räjähdysmäistä nousua.
  4. Sijoittajien rooli on edelleen merkittävä – metsää pidetään vakaana varallisuuseränä.
  5.  

 

  1. Mitä tämä tarkoittaa ostajille ja myyjille?

      Ostaja

  • Hintariskit ovat nyt korkeammat kuin 5–10 vuotta sitten.
  • Puustoiset tilat ovat ylikysynnässä, mutta heikompipuustoisia voi vielä saada järkevään hintaan.
  • Kassavirtaa painottavalle sijoittajalle markkina on edelleen perusteltu.
  • Tila-arviot ovat puun hinnan laskun takia yliarviossa

     Myyjä

  • Nyt on edelleen vahva myyntimarkkina, ostaja saa 75 %:n vähennyskuitin ja osa siitä diskontataan ostohintaan
  • Hyvä tieyhteys, kasvavat puustot ja yhtenäiset palstat maksimoivat hintapyynnin.

Metsätilakaupassa vakiintumista 2024

Metsätilakauppa Keski-Pohjanmaalla 2000–2024

Kasvua, kehitystä ja ammattimaisuuden vaikutus

Keski-Pohjanmaan metsätilakauppa on kokenut merkittävää kehitystä viimeisen 24 vuoden aikana. Kauppojen määrä on kasvanut, hinnat hehtaaria kohden ovat nousseet vakaasti, ja markkinoille on tullut lisää ammattimaisia toimijoita, jotka ovat muokanneet tarjontaa ja hintakehitystä positiiviseen suuntaan.

Kauppojen määrä: Määrän kasvua ja markkinoiden elpymistä

KP metsätilakaupat 2000 2024

Vuosien 2000 ja 2024 välillä Keski-Pohjanmaalla tehtyjen metsätilakauppojen määrä on vaihdellut merkittävästi, mutta pitkän aikavälin kehitys osoittaa elpymistä ja kasvua. Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan  vuonna 2003 tehtiin yli 2 ha metsätilakauppoja 50 kpl, mutta vuoteen 2024 mennessä kauppojen määrä trendinä tuplaantui ja nousi 103:een. Kauppojen huippuvuosi nähtiin 2020, jolloin tiloja myytiin 130 kappaletta. Tämä kasvu kertoo metsämaan kysynnän kasvusta ja markkinoiden toimivuudesta.

Kauppojen määrän kehitys avainvuosina:
• 2003: 50 kauppaa
• 2005: 75 kauppaa
• 2010: 36 kauppaa
• 2015: 67 kauppaa
• 2020: 130 kauppaa
• 2024: 103 kauppaa

Hintakehitys: Vakaa nousu heijastaa metsän arvostusta

KP metsätilakaupan hintakehitys 2000 2024

Keski-Pohjanmaan metsämaan hintakehitys on ollut MML:n tilaston mukaan tasaisen nousujohteista. Vuosina 2000-2005 metsämaasta maksettiin keskimäärin 1 500 €/ha, mutta vuoteen 2024 mennessä keskihinta on noussut ja on 3 692 €/ha. Tämä selvästi yli kaksinkertainen nousu kertoo metsän arvostuksen kasvusta, tarjonnan kasvusta sekä sijoittajien kiinnostuksesta alueen metsiin.

Hintakehityksen avainluvut:
• 2001: 1 378 €/ha
• 2010: 2 101 €/ha
• 2020: 2 481 €/ha
• 2024: 3 692 €/ha

Hintakehityksen vakaus ja nousu heijastavat Keski-Pohjanmaan metsien houkuttelevuutta sijoituskohteina. Lisäksi alueella toimivat metsäsijoittajat ja Metsämarkkinointi välittäjänä ovat osaltaan tukeneet hintojen realistista kehitystä, tarjontaa ja alueen kasvua koko maan suhteellisissa luvuissa.
Koko maan tilastoihin voi tutustua mm Maanmittauslaitoksen tilastosta. Metsälehden Hannu Liljeroosin metsätilojen hintaseurannan mukaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 2024 keskihinnat ovat olleet ainespuukuutiometriä kohden noin 42 €, Pohjois-Pohjanmaalla 32 €/m3 ja Keski-Suomessa 50 €/m3.

Ammattimaiset toimijat: Tarjonnan ja hintakehityksen vakauden tukipilareita

Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV:n kaltaiset ammattimaiset metsätilojen välittäjät ovat olleet keskeisessä roolissa markkinoiden kehittämisessä. Heidän pitkä ja pitkäjänteinen toimintansa on vaikuttanut erityisesti seuraavasti:

1. Tarjonnan monipuolistaminen ja kasvattaminen:
Ammattimaiset välittäjät ovat auttaneet tuomaan markkinoille enemmän ja laadukkaampia metsätiloja. Tämä on parantanut markkinoiden likviditeettiä ja tarjonnut ostajille laajemman valikoiman harkittuja vaihtoehtoja.
2. Hintakehityksen vakauden tukeminen:
Välittäjien asiantuntemus on auttanut määrittelemään markkinaehtoisia ja realistisia hintoja, mikä on vähentänyt hintavaihtelua ja luonut ostajille luottamusta markkinoihin.
3. Kilpailun lisääminen:
Digitaalisten markkinointikanavien hyödyntäminen ja kattavat verkostot ovat auttaneet tavoittamaan laajemman ostajakunnan, mikä on lisännyt kilpailua metsätiloista ja edesauttanut nopeampia kauppoja.

Keski-Pohjanmaan metsämarkkinan tulevaisuus

Keski-Pohjanmaan metsätilakauppa on vakaalla pohjalla. Kauppojen määrän kasvu ja hintojen nousu kertovat markkinoiden terveestä kehityksestä. Ammattimaiset metsäsijoittajat ja toimijat, kuten Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi Oy LKV, ovat toiminnallaan olleet keskeisiä markkinoiden tukemisessa ja kehittämisessä.

Oletko kiinnostunut sijoittamaan Keski-Pohjanmaan metsiin? Metsämarkkinoinnin asiantuntijat metsänhoitajat Sami Knihtilä ja Manu Purola ovat valmiita auttamaan oikean metsätilan löytämisessä ja sijoitusten maksimoimisessa. Ota yhteyttä ja hyödynnä metsän kasvava arvo!
Metsämarkkinoinnin kautta tehtiin vuonna 2024 126 luovutuskirjaa, metsää, peltoa, taloja, tontteja. Määrä on vahva preferenssi osaamisesta ja kokemuksesta ja asiakkaiden luottamuksesta.

 

 

Rakennuslupa vai ilman lupaa 2025 alkaen

Rakentamislaki uudistui vuoden 2025 alussa – mitä voi nyt rakentaa ilman lupaa?

 

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki tuo merkittäviä muutoksia rakentamisen lupakäytäntöihin Suomessa. Keskeisenä tavoitteena on ollut yksinkertaistaa lupaprosesseja ja vähentää byrokratiaa, mikä näkyy erityisesti pienempien rakennushankkeiden lupavaatimusten keventymisenä.

Yksi lupamuoto ja korkeampi lupakynnys

Aiemmat rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus on yhdistetty yhdeksi lupamuodoksi: rakentamisluvaksi. Samalla lupakynnystä on nostettu, mikä tarkoittaa, että tiettyjä rakennelmia voi nyt toteuttaa ilman varsinaista lupamenettelyä.

Mitä voi rakentaa ilman rakentamislupaa?

Seuraavat rakennelmat eivät enää edellytä rakentamislupaa:

– Alle 30 neliömetrin rakennukset:  Mikäli rakennus ei ole asuinkäyttöön tarkoitettu, esimerkiksi varasto tai pihasauna, sen voi rakentaa ilman lupaa. On kuitenkin huomioitava, että rakennuksen tulee noudattaa rakentamis- ja kaavamääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä.

– Alle 50 neliömetrin katokset:  Esimerkiksi autokatoksen voi rakentaa ilman lupaa, kunhan se täyttää muut rakentamista koskevat määräykset.

– Alle 30 metriä korkeat mastot tai piiput: Tällaiset rakenteet eivät enää vaadi lupaa, mikäli ne eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia ympäristölle tai alueen käytölle.

Huomioitavaa lupavapaassa rakentamisessa

Vaikka edellä mainitut rakennelmat eivät edellytä rakentamislupaa, on tärkeää:

– Noudattaa kaavamääräyksiä:  Rakentamisen tulee olla kaavan mukaista, ja esimerkiksi rantarakentamisessa on omat säännöksensä.

– Ilmoitusvelvollisuus: Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen tehdä ilmoitus kunnan rakennusvalvontaan ennen rakentamisen aloittamista.

– Rakennusoikeuden huomioiminen:  Kaikki rakennukset kuluttavat tontin rakennusoikeutta, joten on varmistettava, että rakennusoikeutta on riittävästi.

Yhteenveto

Uusi rakentamislaki pyrkii sujuvoittamaan rakentamista ja vähentämään hallinnollista taakkaa erityisesti pienempien rakennushankkeiden osalta. On kuitenkin tärkeää perehtyä paikallisiin kaavamääräyksiin ja tarvittaessa olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan ennen rakentamisen aloittamista varmistaakseen hankkeen luvanvaraisuuden ja määräysten mukaisuuden.

Rakentamislupaa edellyttää 1. tammikuuta 2025 alkaen:

  • asuinrakennus
  • kooltaan vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen talousrakennus
  • kooltaan vähintään 50 neliömetrin suuruinen katos
  • yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä
  • vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
  • vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite
  • energiakaivo
  • erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.Muiden kuin edellä mainittujen rakennushankkeiden osalta kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, ettei lupaa tarvita, jos hanke on vähäinen.

Metsämarkkinointi auttaa, jos tarvitset ennen rakentamista kauppakirjaa, jakokirjaa tai rekisteriotteita tai muita asiapapereita.

Lainhuudatusmaksu nousi 1.11.2024 alkaen

Lainhuudatusmaksu nousi 1.11.2024  172 €:oon

Lainhuudatusmaksu nousi jälleen – nyt 172 €:oon per tila. Vuoden 2024 alusta se nousi 161 €:oon oltuaan sitä ennen 151 €. Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen ja huoneistojen palvelujen hinnoitteluun tuli muutoksia 1.11.2024 alkaen. Taustalla on yleinen kustannustason nousu sekä maakaareen 1.11.2024 tullut lakimuutos, joka vaikuttaa kiinteistökauppaan, kiinteistöjen hallintaan ja omistuksen rekisteröinteihin. Uusi maksuasetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista vahvistettiin lokakuussa 2024, jotta se vastaisi maakaareen tulevia muutoksia, jotka astuivat voimaan 1.11.2024.

On tärkeää huomata, että marraskuun alussa 2024 ei tapahdu muutoksia kiinteistötoimitusmaksuihin, kuten lohkominen, kiinteistötietopalvelun hintoihin, rajapintapalveluiden hintoihin tai karttatulosteiden hintoihin. Näiden palveluiden nykyiset hinnat säilyvät ennallaan vuoden 2024 loppuun saakka.

 Yleisimpien MML:n palveluiden hinnat 1.11.2024 alkaen:

– Kiinteistön lainhuuto (omistusoikeuden rekisteröinti): 172 € / kiinteistö, aiempi oli 161 €
– Kiinnityksen vahvistaminen: 47 €, aiempi oli 44 €
– Sähköisen panttikirjan siirto:  kirjallisena: 25 €, sähköisesti: 16 €
– Erityisen oikeuden kirjaaminen: 172 €.
– Huoneiston omistuksen rekisteröinti: 89 € / osakehuoneisto.
– Huoneiston panttauksen rekisteröinti: 39 €.

Uutena maksullisena palveluna 1.11.2024 alkaen:

–  Kiinnityksen kuolettaminen:  – kiinteistövaihdannan palvelussa: 16 €, muutoin: 25 €

Hinnoista ei peritä arvonlisäveroa. Muutokset hintatasossa ovat osa Maanmittauslaitoksen pyrkimystä varmistaa palveluiden asianmukainen hinnoittelu muuttuvassa kustannusympäristössä ja lainsäädännössä.

Maksut koskevat metsätiloja, maatiloja, tontteja, taloja ja ylipäätään kiinteistöjä ja niiden määräaloja sekä asuntoja

Palvelemme em kiinteistöasioissa ja huoneistoasioissa.
Tilaa palvelu kätevästi alla olevalla lomakkeella

Katso myynnissä olevat kohteet tästä.         Tilaa kaupanvahvistus tästä.

Lohkomisen hinnat 2025

Maanmittauslaitos on päivittänyt palveluidensa hinnastoja 1.1.2025 alkaen, mikä vaikuttaa erityisesti lohkomistoimitusten kustannuksiin.

Lohkomisen uudet hinnat:

Hintojen korotusten taustalla MML:n mukaan  yleinen kustannustason nousu.
Lohkomisen kiinteistötoimitusmaksu määräytyy jatkossa lohkottavan alueen pinta-alan perusteella seuraavasti:

Pinta-ala enintään (ha)  Hinta (€)

0,1 ha   1 230 €
1 ha   1 460 €
5 ha   1 800 €
20 ha   2 190 €
60 ha   2 800 €
100 ha   3 300 €
200 ha   4 570 €
300 ha   5 910 €
400 ha   7 450 €

Esimerkiksi yleisin kiinteistötoimitus, 0,1–1 hehtaarin suuruisen määräalan lohkominen, maksaa nyt 1 460 euroa, mikä on 140 euron korotus aiempaan vuoden 2024 hintaan nähden.

Mitä lohkomisen hintaan sisältyy?

Lohkomisen kiinteähintaista kiinteistötoimitusmaksua määriteltäessä on tärkeää tiedostaa, mitä kustannuksia ja toimenpiteitä hintaan sisältyy. Lohkomisen hinta ei ole vain pelkkä muodollinen maksu, vaan se kattaa useita toimituksen suorittamiseen liittyviä välttämättömiä osia. Kiinteähintaiseen kiinteistötoimitusmaksuun kuuluvat seuraavat toimenpiteet ja kustannukset:

  1. Välttämättömät toimenpiteet Toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet, jotka voi suorittaa joko toimitusinsinööri itse tai kiinteistönmuodostamislain (KML) 13 §:ssä tarkoitettu asiantuntija toimitusinsinöörin pyynnöstä. Tämä varmistaa toimituksen sujuvan ja asiantuntevan toteutuksen.
  2. Välttämätön rajankäynti Kiinteistön rajojen selvittäminen ja merkitseminen kuuluu lohkomisen perustoimenpiteisiin.
  3. Kulkuyhteyden perustaminen tai siirtäminen Mikäli kiinteistön saavutettavuus vaatii uuden kulkuyhteyden perustamista, tämä kustannus kuuluu toimitusmaksuun. Samoin sisältyy jo aiemmin perustetun kulkuyhteyden siirtäminen toiseen paikkaan, kuten KML 156 §:n 3 momentissa säädetään.
  4. Rasitteen perustaminen Muun kuin KML 154 a §:ssä tarkoitetun rasitteen perustaminen lohkomisessa muodostetun kiinteistön hyödyksi emäkiinteistön tai tontin alueella sisältyy maksuun.
  5. Apuhenkilökustannukset Mikäli toimituksessa tarvitaan apuhenkilöitä, heihin liittyvät kustannukset katetaan kiinteähintaisella maksulla.
  6. Rajamerkkikustannukset Kiinteistön rajojen merkitseminen rajamerkein on osa hintaan sisältyviä kustannuksia.
  7. Kokoustilakustannukset Toimitukseen liittyvien kokousten pitämiseen tarvittavien tilojen kustannukset sisältyvät maksuun.

Lohkomisen hintaan kuuluvat näin ollen kaikki toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet ja kustannukset, joilla varmistetaan kiinteistönmuodostuksen lainmukaisuus ja toimivuus. Tämä helpottaa kiinteistön omistajan suunnitelmia ja takaa toimituksen laadun.

Muutoksia myös hinnoitteluperusteissa

Useat aiemmin kiinteähintaiset maanmittaustoimitukset, kuten halkominen ja yksityistietoimitus, ovat muuttuneet aikaveloitteisiksi. Tämä tarkoittaa, että maksut määräytyvät käytetyn työajan perusteella, mikä voi vaikuttaa toimitusten kokonaiskustannuksiin. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa yleisimmin sitä, että riitaisena ei kannata hakea toimitusta vaan aina kannattaa yrittää ensin sovintojakoa tai sopimusjakoa, sillä se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin riitaisen asian käsittely maanmittaustoimituksella.

Lisätietoja  Maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta.

Metsämarkkinointi Oy on tehnyt asiakkailleen jakokirjoja ja perinnönjakokirjoja. Jatkossa niiden merkitys korostuu, sillä sovintojaolla maanmittaustoimitusten hinnat  jäävät kohtuulliselle tasolle.  Tilaa palvelu soittamalla tai alla olevalla lomakkeella, niin säästetään kuluissa.

 

 

Halsuan kunnan moitekanne nurin

Pohjanmaan käräjäoikeus on ratkaissut kunnanjohtaja Jari Penttilän moitekanteen Kanniston tuulipuiston alueella olevan metsätien osalta jättämällä asian silleen. 15.12.2022 tiekunnan vuosikokous oli laillinen ja päätösvaltainen.  Mutta Penttilä –  kuntalain ja kunnan hallintosäännön vastaisesti ilman kunnanhallituksen päätöstä –  lähti moittimaan vuosikokousta ja kaikkia sen päätöksiä kunnan nimissä vaatien koko kokouksen mitätöimistä. 

Tiekunta oli päättänyt mm tienkäyttöoikeudesta tuuliyhtiölle. Metsänomistajille on hyvin tärkeää, että tuuliyhtiö perusparantaa tien kantavuutta tuulipuiston rakentamista ja sen myöhempää ylläpitoa varten ja hoitaa myös talvikunnossapidon.  Metsänomistajien Liitto katsoo, että tuuliyhtiön työ ja ylläpito metsätien suhteen on merkittävä osa tuulipuistosta alueelle ja metsänomistajille saatavaa kokonaishyötyä.

Kunnanjohtaja toimi kunta-alan asiantuntijana tiekunnan ylimääräisissä kokouksissa 9.2.2023 ja 15.3.2023 toimien kokouksen sihteerinä. Käräjäoikeuden tuomiot 22.3.2023 ja 2.2.2024 osoittavat, että kaikki kunnanjohtajan kokouksen sihteerinä pöytäkirjaamat kokouksen äänestyspäätökset julistettiin pätemättömiksi. Samoin julistettiin pätemättömäksi päätökset, joita ei ollut kokouskutsussa mainittu käsiteltäviksi asioiksi.  Penttilä yritti soveltaa kuntalakia tiekunnan hallinnointiin ja epäonnistui siinä kolmen käräjäoikeuden tuomion osoittaman verran. Jo yksityistielain 1 § lähtee yhdenvertaisuusperiaatteesta ja oikeudenmukaisuudesta ja 65 § antaa mahdollisuuden moittia näiden periaatteiden rikkomista tiekunnan kokouksissa ja päätöksenteossa. Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto avusti 15.12.2022 valittua hoitokuntaa ja sai kaikki lainvastaiset ja tiekunnalle sekä alueen metsänomistajille haitalliset päätökset nurin.

Kunnanjohtaja lähti kunnan edustajana tukemaan vuosiksi 2004-2008 valittua ns. Karhukorven hoitokuntaa, joka ei ollut kokoontunut sitten vuoden 2006 vuosikokouksen jälkeen ollenkaan.  Lainvoimaisen ja oikeusvoimaisen tuomion ja pätemättömäksi julistamisen taustalla oli se, että vuosikokous 2022 ei antanut tili- ja vastuuvapautta eikä tilitystä hyväksytty. Perusteena oli se, että  tiekunnan varoja oli käytetty ilman tiekunnan vahvistamaa talousarviota vuodesta 2004 alkaen; palkkioita oli nostettu ilman vuosikokouksen päättämää palkkioperustetta samoin vuodesta 2004 alkaen; vuotuisia lanauksia ja vesakontorjuntaa oli laiminlyöty ja maksuunpanoa ei ollut tehty tieosakkaille eikä muille tienkäyttäjille edes raskaan murskeajoliikenteen osaltakaan; 2004 valittujen tilityksen tarkastajien raporttia ei vuosikokoukselle esitetty. Lisäksi perusparannushankkeen 2006-2009 toteutus oli jätetty hyväksymättä tiekunnan vuosikokouksessa. Perustetta tili- ja vastuuvapauden antamiselle ja tilityksen hyväksymiselle ei siten ollut.