Perhon yhteismetsäosuuksia 193 kpl ‒ 350 €/osuus

Perhon yhteismetsä lyhyesti

Myyntikohde: 193 kpl Perhon Yhteismetsän osuuksia
Myyntihinta: 350 €/osuus, yhteensä 67 550 €
Kiinteistö, josta osuudet myydään: 74-402-25-50 Patsinmetsä
Perhon Yhteismetsän kiinteistötunnus: 584-874-1-0
Myytävien osuuksien suuruus: n. 1,93 %, eli laskennallisesti n. 47,6 ha yhteismetsän pinta-alasta
Yhteismetsän kokonaispinta-ala: 2 464,186 ha
Yhteismetsän osakkaita: noin 50
Yhteismetsän osakastiloja: 76
Sijainti: Perhon, Halsuan ja Vetelin kuntien alueella. Patsinmetsä sijiatsee Halsualla.
Viimeinen tarjouspäivä: 2.10.2026

Kiinteistorekisteriote Patsinmetsä
Kiinteistörekisteriote Perhon Yhteismetsä

Myytävänä haamutila Patsinmetsä, jolla on 193 kpl yhteismetsäosuutta Perhon Yhteismetsään. Haamutila tarkoittaa sitä, että Patsinmetsällä ei ole omaa erillistä metsäaluetta.

Perhon Yhteismetsä on perustettu vuonna 1958. Vuonna 1997 yhteismetsä sai 12 metsätilaa vaihdossa suojeltuihin suomaihin. Vuosina 2015–2024 yhteismetsä kasvoi neljällä metsätilaostolla.

Yhteismetsän kokonaispinta-alasta metsämaata 1 865,30 ha, kitumaata 265,35 ha, joutomaata 283,10 ha ja muuta maata 1 ha.
Metsätaloussuunnitelman 2025-2036 *hakkuutase: 2 868 m³ / vuosi
Metsätaloussuunnitelman 2020–2029 hakkuutase: 3 296,5 m³ / vuosi

Osuuksia on yhteensä 10 000, joista osakkaiden hallussa on 9 982,30 osuutta. Yhteismetsä lunasti itselleen 17,7 osuutta vuonna 2007.

Metsävähennyspohjaa (= metsän hankintamenoon perustuva määrä, jota yhteismetsä voi hyödyntää verotuksessa) oli 31.12.2024 jäljellä noin 330 330 €. Pankkilainaa on noin 242 000 €.

*Hakkuutase = vuosittainen suunniteltu hakkuumäärä

Yhteismetsän arvo ja tuotto

Yhteismetsäosuuden omistaja voi osallistua yhteismetsää koskevaan päätöksentekoon ja saa oman osuutensa yhteismetsän tuotosta. Osuus on luovutettavissa eteenpäin. Osuuden arvo määräytyy sen mukaan, kuinka suuri osa yhteismetsän kokonaisvarallisuudesta kuuluu kyseiselle osuudelle. Laskennallinen arvo ei kuitenkaan ole sama asia kuin osuuden toteutuva kauppahinta.

Syksyllä 2023 yhteismetsän kiinteistöjen arvoksi arvioitiin 6 214 803 €. Vuoden 2025 arvio on noin 6,5 milj. €. Arvon nousu perustuu metsätilaostoon, puukauppoihin, puun hinnan nousuun ja metsän kasvuun. Yhteismetsäosuuksien toteutuneet kauppahinnat jäävät kuitenkin usein laskennallista arvoa alemmiksi.

Perhon Yhteismetsän kiinteistöt ja niiden pinta-alat.

Metsätaloussuunnitelma

Perhon Yhteismetsän metsätaloussuunnitelman mukaan metsämaata on 1 865,30 ha, kitumaata 265,35 ha, joutomaata 283,10 ha ja muuta maata 1 ha. Vuosien 2025–2036 hakkuutase on 2 868 m³ vuodessa, kun se aiemmalla suunnitelmakaudella 2020-2029 oli 3 296,5 m³. Vuoden 2024 lopussa metsävähennyspohjaa oli jäljellä noin 330 330 € ja pankkilainaa noin 242 000 €.

Syksyllä 2023 Perhon Yhteismetsän metsäkiinteistöjen arvoksi arvioitiin 6,214.803 milj. €. Vuoden 2024 metsätilaoston, arvion jälkeisten puukauppojen, puun hinnan nousun ja kahden vuoden kasvun jälkeen, käypä arvo oli vuonna 2025 noin 6,5 milj. €.

Patsinmetsän 193 osuuden laskennallinen arvo on noin 125 000 € (650 €/osuus). Toteutuneet kauppahinnat ovat kuitenkin olleet laskennallista arvoa alhaisempia, 2020-luvulla noin 380–500 €/osuus. Kun laskennallisesta arvosta vähennetään 30 %, osuuden arvoksi saadaan noin 450 €.

Toteutuneet kauppahinnat ja jako-osuudet

Perhon Yhteismetsän 2020-luvun toteutuneet kauppahinnat ovat olleet noin 380–420 €/osuus, viimeisin kauppahinta 420 €/osuus. Jos laskennallisesta arvosta vähennetään 30 %, arvoksi jää noin 450 €/osuus.

Maksetut jako-osuudet ovat olleet:

2020: 1 €/osuus
2021: 6 €/osuus
2022: 9 €/osuus
2023: 3 €/osuus
2024: 0 €/osuus

Viiden vuoden keskimääräinen jako-osuus on 3,80 €/osuus/vuosi. Yhteismetsä kasvatti omaisuuttaan ostamalla vuosina 2020–2024 kaksi metsätilaa yhteensä noin 320 000 eurolla. Hyöty osakkaille on edellisten summana noin 12,2 €/osuus/vuosi (1,87 % arvosta) ja se on Patsinmetsän haamutilan 193 osuutta kohden keskimäärin 2 355 €/vuosi. Pääomittamalla tämä 3 %:lla saadaan arvoksi 78 487 €, eli 406,90 € / osuus, mikä vastaa kohtuullisen hyvin osuutta kohden 2020-luvulla tehtyjä kauppoja.

Muut osakkaan etuudet osuuden omistamisesta

Osakkaalla on yhteismetsän maa-alueisiin perustuva pienriistan metsästysoikeus valtion metsästyskortilla. Osakas voi perheenjäsenineen hakea Perhon Yhteismetsän metsästysseuran jäsenyyttä. Metsästysoikeuksien vuokrauksesta on saatu noin 2 600 €/vuosi.

Osakkaiden käytössä ovat ilman erillistä varausta yhteismetsän kokoushuvila ja sauna. Jokainen osakas saa oman avaimen.

Penninginjoki virtaa alueen läpi. Kalastus sallittua valtion lupakorteilla.

Lue: Perhon Yhteismetsän ohjesääntö

Ahvenlammen tuulivoimahanke ja sen mahdollinen vaikutus

Ahvenlammen alueelle suunniteltiin seitsemän tuulivoimapuistoa, joista kolme voimalapaikkaa sijoittui Perhon Yhteismetsän alueelle. Perhon kunnanvaltuusto hyväksyi tuulivoimapuiston osayleiskaavan 28.10.2024, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi kaavapäätöksen 2.12.2025. Perhon kunta haki valitusluvan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tuulivoimapuisto ei toistaiseksi toteudu. Hankkeen mahdollinen toteutuminen olisi voinut tuoda yhteismetsälle vuokra- tai muita korvaustuloja, ja siten vaikuttanut osuuksien arvoon ja tuottoon.

Mahdollisia tuulivoimatuloja ei ole huomioitu kohteen arvo- tai tuottolaskelmissa.

Lähetä ostotarjous!

Myytävänä on 193 osuutta hintaan 350 €/osuus, kaikki osuudet yhtensä 67 550 €. Voit myös lähettää tarjouksen. Lähetä tarjous viimeistään 2.11.2026.

Ostaja maksaa kaupanvahvistuksen 143 €, varainsiirtoveron 3 %, lainhuutokulut 172 € ja osuuksien erottamisen kulut MML:n hinnaston mukaan. Myyntijärjestys ratkaistaan sen perusteella, miten myyjä saa parhaimman hyödyn omistuksestaan.

Yhteismetsän uudelle osakkaalle myydään vähintään 100 osuutta. Nykyisellä osakkaalla on mahdollisuus ostaa alle 100 osuutta.

Yhteismetsä: Yleisesittely ja hyödyt osuuden omistajalle

Yhteismetsä on metsäalue, joka on perustettu useiden maanomistajien yhteiseksi omaisuudeksi. Sen hallinto perustuu yhteismetsälakiin, ja tavoitteena on kestävän metsätalouden harjoittaminen sekä tuoton maksimointi omistajilleen. Osakkaat eivät omista konkreettisia maa-alueita vaan osuuksia koko yhteismetsästä. Yhteismetsän toiminnasta vastaa yleensä hoitokunta, joka hoitaa käytännön hallinnon, suunnittelun ja talouden.

Yhteismetsän hyödyt osuuden omistajalle:

Säännöllinen ja vakaa tuotto: Yhteismetsät jakavat tuottonsa osakkaille verovapaana säännöllisesti, tyypillisesti vuosittain tai useammin. Tuotto muodostuu puunmyynneistä, metsästysoikeuksien vuokrauksesta, sekä muista mahdollisista metsätuloista. Näitä ei osakas laita omaan veroilmoitukseensa, vaan yhteismetsä maksaa 26,5 %:n pääomaverokannan mukaan veron.
Ammattimainen metsänhoito: Yhteismetsän hoitokunta hyödyntää usein metsäalan asiantuntijoita ja laatii pitkän aikavälin metsäsuunnitelmia. Tämä takaa kestävän kehityksen mukaisen metsätalouden ja maksimoi pitkän aikavälin tuoton.
Vaivattomuus: Osuuden omistaja ei vastaa päivittäisestä metsänhoidosta tai hallinnollisista tehtävistä. Tämä tekee yhteismetsäosuudesta erityisen houkuttelevan vaihtoehdon esimerkiksi kaupunkilaisille tai sijoittajille, joilla ei ole aikaa tai osaamista metsänhoitoon.
Helppo sijoituskohde: Yhteismetsäosuudet tarjoavat vakaan, inflaatiosuojatun ja ekologisesti kestävän sijoitusmuodon. Osuuden hankinta ja omistaminen on yksinkertaista, ja osuuksia voi hankkia joko suoraan perustamisvaiheessa tai jälkimarkkinoilta.
Verotukselliset edut: Yhteismetsän tulo verotetaan suoraan yhteismetsän nimissä, ja osakkaat saavat nettotuoton itselleen ilman erillistä verotusta. Tämä voi olla taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin suora metsänomistus.
Pitkäjänteinen varallisuuden kehittäminen: Yhteismetsän kautta metsäomaisuus säilyy usein sukupolvien yli paremmin kuin yksittäisillä omistajilla, koska hoito ja päätöksenteko ovat organisoituja ja ammattimaisia.

Yhteenvetona yhteismetsä tarjoaa metsäsijoittajalle vaivattoman, tuottavan ja kestävän vaihtoehdon metsänomistukseen. Se soveltuu niin sijoittajille, perikunnille kuin yksittäisille metsänomistajille, jotka haluavat siirtyä passiivisempaan metsänomistusmuotoon ilman hallinnollista taakkaa.