Perhon yhteismetsän osuuksia 138 kpl

Myydään Perhon yhteismetsän osuudet yht 138 kpl Vetelissä sijaitsevalta tilalta Keskitalo 924-410-35-0, millä on osuusluku 0,013800/0,998230 Perhon Yhteismetsään 584-874-1-0. Yhteismetsän tilat sijaitsevat Perhon, Halsuan ja Vetelin kuntien alueella kiinteistörekisterin mukaan pinta-alaltaan 2464,186 ha. Yhteismetsä on perustettu vuonna 1958. Vuonna 1997 yhteismetsä sai vaihtomaina 12 metsätilaa vaihdossa suojelusuomaihin. Vuosina 2015-2024 yhteismetsä on kasvanut neljän metsätilan ostamisen myötä em. pinta-alaan 2464 ha. Osakkaita on yhteensä 50 jakaantuen osakasluettelon 76 osakastilaan. Osakaskunta on lunastanut vuonna 2007 yhteismetsälle 17,7 osuutta, joten 10000 kappaleen osuusmäärästä on osakkailla 9982,30. Myytävänä olevat osuudet  138  kpl  vastaa noin 1,38 % ja noin 34 ha yhteismetsästä.

Kiinteistörekisteriote Perhon Yhteismetsä

Tila-arvio

Yhteismetsäosuus on luovutettavissa oleva etuus, joka sisältää oikeuden päättää yhdessä muiden osakkaiden kanssa koko yhteismetsään kuuluvan alueen hoidosta ja käytöstä ja saada osuusluvun mukainen osa sen tuotosta. Tällaisen etuuden arvoksi voidaan katsoa osuusluvun mukainen osa yhteismetsään kuuluvan alueen arvosta ja yhteismetsän muusta netto-omaisuudesta.

Viimevuosien jako-osuudet osuutta kohden ovat olleet 2020 1 €, 2021 6 €, 2022 9 €, 2023 3 €, 2024 0 € eli viiden vuoden keskiarvona 3,80 €/osuus (0,58 % arvosta).  Samalla ajalla 2020-2024 yhteismetsä on ostanut kaksi metsätilaa yhteensä noin 320.000 €:n arvoisina vastaten noin 6,41 €/osuus/vuosi olevaa jakoa. Hyöty osakkaille on siis edellisten summana noin 12,2 €/osuus/vuosi (1,87 % arvosta) ja se myytävänä oleville 138 osuudelle keskimäärin 1684 €/vuosi.  Pääomittamalla tämä 3 %:lla saadaan arvoksi 56000 € eli 406,90 €/osuus, mikä vastaa hyvin osuutta kohden 2020-luvulla tehtyjä viimeisimpiä kauppoja.

Metsätaloussuunnitelman mukaan metsämaata on 1865,30 ha, kitumaata 265,35 ha, joutomaata 283,1 ha ja muuta maata 1 ha. Päivitetyn metsätaloussuunnitelman mukainen hakkuutase vuosille 2025-2036 on 2868 m3/v kun se oli 2020-2029 kaudelle 3296,5 m3/v. Metsävähennyspohjaa on jäljellä 31.12.2024 tilanteessa noin 330.330 € ja pankkilainaa noin 242.000 €. Syksyn 2023 tila-arvoin mukaan Perhon yhteismetsän tilojen käypä yhteisarvo oli 6.214.803 €. Vuoden 2024 metsätilaoston ja arvion jälkeisten puukauppojen ja puun hinnan nousun ja kahden vuoden kasvun jälkeen käypä arvo on vuonna 2025 noin 6,5 milj. €.  Laskennallinen 138 kpl:een osuus siitä olisi noin 89.000 € (eli noin 650 €/osuus), mutta julkisessa kaupassa osuudet eivät ole yleensä nousseet laskennalliseen arvoonsa, vaan kokonaisarvon korjaus osuudelle on ollut keskimäärin iso jopa yli 30 %.  Viimeiset toteutuneet kaupat ovat olleet osuutta kohden 2020 -luvulla 380 – 420 €/osuus (viimeisin 420). 30 %:n arvonkorjauksella osuuden arvo olisi noin 450 €.

Osuuden hintaan voi vaikuttaa myös mahdollisen Ahvenlammin tuulipuiston perustaminen. Osalle yhteismetsän aluetta Perhon kunta on hyväksynyt  Ahvenlammen tuulivoimapuiston osaleiskaavan, mutta se ei ole lainvoimainen ELY-keskuksen valitettua kaavasta. Yhteismetsän alueelle myllyjä on kaavassa kirjattu 3 kpl.

Näiden lisäksi myös ns. muut arvot vaikuttavat osuuden hintaan. Maanomistajana metsästysoikeus pienriistan osalta käy valtion metsästyskortilla. Osakas perheenjäsenineen voi hakea Perhon yhteismetsän metsästysseuran jäsenyyttä.   Metsästysoikeus ns. maanomistaja perusteinen. Vuokratuloja metsästysoikeuksista on tullut viimevuosina noin 2600 €/v. Yhteismetsän edustava kokoushuvila (”kämppä”) ja sauna ovat osakkaiden vapaassa käytössä, ei varauksella. Kukin osakas saa oman avaimen. Osoitteessa Penningintie 1492 Perho / Yhteismetsäntie 4 Perho / Loukkukoskentie 1224 Halsua. Penninginjoki virtaa alueen läpi. Kalastus valtion lupakorteilla.

Hintapyyntö

Osuuden myydään tarjouskaupalla hintapyynnöllä yli 490 €/osuus. Tarjoukset viimeistään 15.8.2025. Hyvä tarjous saatetaan hyväksyä jo ennen määräajan päättymistä, joten älä jätä tarjousta viimetinkaan.  Osakaskunnan ulkopuolelle myytävä osuusluku pitää olla vähintään 100. Jo osakkaana olevat voivat tarjota myös määristä  38 kpl.   Ostaja maksaa lisäksi kaupanvahvistuksen 138 €, varainsiirtoveron 3 % kauppahinnasta ja  lainhuutokulut 172 €. Sekä osuuksien erottamisen kulut MML:n hinnaston mukaan. Myyntijärjestys ratkaistaan sen perusteella miten myyjä saa parhaan hyödyn omistuksestaan.

Perhon Yhteismetsän ohjesääntö

Tee tarjous  Perhon yhteismetsäosuuksista 138 kpl  alla olevalla lomakkeella. Tee tarjous sähköpostilla, jos haluat tarjota vain 38 kpl tai 100 kpl  yhteismetsän osuuksia erotettuina tilasta Keskitalo 35:0.

Yhteismetsä: Yleisesittely ja hyödyt osuuden omistajalle

Yhteismetsä on metsäalue, joka on perustettu useiden maanomistajien yhteiseksi omaisuudeksi. Sen hallinto perustuu yhteismetsälakiin, ja tavoitteena on kestävän metsätalouden harjoittaminen sekä tuoton maksimointi omistajilleen. Osakkaat eivät omista konkreettisia maa-alueita vaan osuuksia koko yhteismetsästä. Yhteismetsän toiminnasta vastaa yleensä hoitokunta, joka hoitaa käytännön hallinnon, suunnittelun ja talouden.

Yhteismetsän hyödyt osuuden omistajalle:

1. Säännöllinen ja vakaa tuotto: Yhteismetsät jakavat tuottonsa osakkaille verovapaana säännöllisesti, tyypillisesti vuosittain tai useammin. Tuotto muodostuu puunmyynneistä, metsästysoikeuksien vuokrauksesta, sekä muista mahdollisista metsätuloista. Näitä ei osakas laita omaan veroilmoitukseensa, vaan yhteismetsä maksaa 26,5 %:n pääomaverokannan mukaan veron. 

2. Ammattimainen metsänhoito: Yhteismetsän hoitokunta hyödyntää usein metsäalan asiantuntijoita ja laatii pitkän aikavälin metsäsuunnitelmia. Tämä takaa kestävän kehityksen mukaisen metsätalouden ja maksimoi pitkän aikavälin tuoton.

3. Vaivattomuus: Osuuden omistaja ei vastaa päivittäisestä metsänhoidosta tai hallinnollisista tehtävistä. Tämä tekee yhteismetsäosuudesta erityisen houkuttelevan vaihtoehdon esimerkiksi kaupunkilaisille tai sijoittajille, joilla ei ole aikaa tai osaamista metsänhoitoon.

4. Helppo sijoituskohde: Yhteismetsäosuudet tarjoavat vakaan, inflaatiosuojatun ja ekologisesti kestävän sijoitusmuodon. Osuuden hankinta ja omistaminen on yksinkertaista, ja osuuksia voi hankkia joko suoraan perustamisvaiheessa tai jälkimarkkinoilta.

5. Verotukselliset edut: Yhteismetsän tulo verotetaan suoraan yhteismetsän nimissä, ja osakkaat saavat nettotuoton itselleen ilman erillistä verotusta. Tämä voi olla taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin suora metsänomistus.

6. Pitkäjänteinen varallisuuden kehittäminen: Yhteismetsän kautta metsäomaisuus säilyy usein sukupolvien yli paremmin kuin yksittäisillä omistajilla, koska hoito ja päätöksenteko ovat organisoituja ja ammattimaisia.

Yhteenvetona yhteismetsä tarjoaa metsäsijoittajalle vaivattoman, tuottavan ja kestävän vaihtoehdon metsänomistukseen. Se soveltuu niin sijoittajille, perikunnille kuin yksittäisille metsänomistajille, jotka haluavat siirtyä passiivisempaan metsänomistusmuotoon ilman hallinnollista taakkaa.

Perhon yhteismetsän osuuksia 333 kpl

Myytävänä ”haamutila” Patsinmetsä 74-402-25-50, millä on osuusluku 0,033300/0,998230 Perhon Yhteismetsään 584-874-1-0. Yhteismetsän tilat sijaitsevat Perhon, Halsuan ja Vetelin kuntien alueella kiinteistörekisterin mukaan pinta-alaltaan 2464,186 ha. Yhteismetsä on perustettu vuonna 1958. Vuonna 1997 yhteismetsä sai vaihtomaina 12 metsätilaa vaihdossa suojelusuomaihin. Vuosina 2015-2024 yhteismetsä on kasvanut neljän metsätilan ostamisen myötä em. pinta-alaan 2464 ha. Osakkaita on yhteensä 50 jakaantuen osakasluettelon 76 osakastilaan. Osakaskunta on lunastanut vuonna 2007 yhteismetsälle 17,7 osuutta, joten 10000 kappaleen osuusmäärästä on osakkailla 9982,30. Myytävänä olevan tilan 333  kpl osuuksia vastaa noin 3,3 % ja noin 82 ha yhteismetsästä ja on neljänneksi suurin yksittäinen tilakohtainen osuus. Isoimmat osakkaat tosin omistavat useita tiloja yhteensä 500-1000 osuutta per osakas.

Kiinteistörekisteriote Patsinmetsä      Kiinteistörekisteriote Perhon Yhteismetsä

Tila-arvio

Yhteismetsäosuus on luovutettavissa oleva etuus, joka sisältää oikeuden päättää yhdessä muiden osakkaiden kanssa koko yhteismetsään kuuluvan alueen hoidosta ja käytöstä ja saada osuusluvun mukainen osa sen tuotosta. Tällaisen etuuden arvoksi voidaan katsoa osuusluvun mukainen osa yhteismetsään kuuluvan alueen arvosta ja yhteismetsän muusta netto-omaisuudesta.

Viimevuosien jako-osuudet osuutta kohden ovat olleet 2020 1 €, 2021 6 €, 2022 9 €, 2023 3 €, 2024 0 € eli viiden vuoden keskiarvona 3,80 €/osuus (0,58 % arvosta).  Samalla ajalla 2020-2024 yhteismetsä on ostanut kaksi metsätilaa yhteensä noin 320.000 €:n arvoisina vastaten noin 6,41 €/osuus/vuosi olevaa jakoa. Hyöty osakkaille on siis edellisten summana noin 12,2 €/osuus/vuosi (1,87 % arvosta) ja se Patsinmetsän haamutilan 333 osuutta  kohden siis keskimäärin 4065 €/vuosi.  Pääomittamalla tämä 3 %:lla saadaan arvoksi 135.500 € eli 406,90 €, mikä vastaa hyvin osuutta kohden 2020-luvulla tehtyjä viimeisimpiä kauppoja.

Metsätaloussuunnitelman mukaan metsämaata on 1865,30 ha, kitumaata 265,35 ha, joutomaata 283,1 ha ja muuta maata 1 ha. Päivitetyn metsätaloussuunnitelman mukainen hakkuutase vuosille 2025-2036 on 2868 m3/v kun se oli 2020-2029 kaudelle 3296,5 m3/v. Metsävähennyspohjaa on jäljellä 31.12.2024 tilanteessa noin 330.330 € ja pankkilainaa noin 242.000 €. Syksyn 2023 tila-arvoin mukaan Perhon yhteismetsän tilojen käypä yhteisarvo oli 6.214.803 €. Vuoden 2024 metsätilaoston ja arvion jälkeisten puukauppojen ja puun hinnan nousun ja kahden vuoden kasvun jälkeen käypä arvo on vuonna 2025 noin 6,5 milj. €.  Laskennallinen Patsinmetsän osuus siitä olisi noin 216.000 € (eli noin 650 €/osuus), mutta julkisessa kaupassa osuudet eivät ole yleensä nousseet laskennalliseen arvoonsa, vaan kokonaisarvon korjaus osuudelle on ollut keskimäärin iso jopa yli 30 %.  Viimeiset toteutuneet kaupat ovat olleet osuutta kohden 2020 -luvulla 380 – 420 €/osuus (viimeisin 420). 30 %:n arvonkorjauksella osuuden arvo olisi noin 450 €.

Osuuden hintaan voi vaikuttaa myös mahdollisen Ahvenlammin tuulipuiston perustaminen. Osalle yhteismetsän aluetta Perhon kunta on hyväksynyt  Ahvenlammen tuulivoimapuiston osaleiskaavan, mutta se ei ole lainvoimainen ELY-keskuksen valitettua kaavasta. Yhteismetsän alueelle myllyjä on kaavassa kirjattu 3 kpl.

Näiden lisäksi myös ns. muut arvot vaikuttavat osuuden hintaan. Maanomistajana metsästysoikeus pienriistan osalta käy valtion metsästyskortilla. Osakas perheenjäsenineen voi hakea Perhon yhteismetsän metsästysseuran jäsenyyttä.   Metsästysoikeus ns. maanomistaja perusteinen. Vuokratuloja metsästysoikeuksista on tullut viimevuosina noin 2600 €/v. Yhteismetsän edustava kokoushuvila (”kämppä”) ja sauna ovat osakkaiden vapaassa käytössä, ei varauksella. Kukin osakas saa oman avaimen. Osoitteessa Penningintie 1492 Perho / Yhteismetsäntie 4 Perho / Loukkukoskentie 1224 Halsua. Penninginjoki virtaa alueen läpi. Kalastus valtion lupakorteilla.

Hintapyyntö

Osuuden myydään tarjouskaupalla hintapyynnöllä yli 490 €/osuus. Tarjoukset viimeistään 4.8.2025. Voit tarjota koko tilan Patsinmetsä (333 osuutta) tai siitä erotettavan yhteisalueosuuden osuusluvulla 111 kpl tai 222 kpl. Osakaskunnan ulkopuolelle myytävä osuusluku pitää olla vähintään 100. Jo osakkaana olevat voivat tarjota myös määristä  50 kpl tai 61 kpl.   Ostaja maksaa lisäksi kaupanvahvistuksen 138 €, varainsiirtoveron 3 % kauppahinnasta ja  lainhuutokulut 172 €. Jos myydään erotettava osuus, niin ostaja maksaa sen erottamisen kulut MML:n hinnaston mukaan. Myyntijärjestys ratkaistaan sen perusteella miten myyjä saa parhaan hyödyn omistuksestaan.

Perhon Yhteismetsän ohjesääntö

Tee tarjous  Perhon yhteismetsäosuudesta haamutilana Patsinmetsä  alla olevalla lomakkeella. Tee tarjous sähköpostilla, jos haluat tarjota 111, 222 tai 50 tai 61 kpl yhteismetsän osuuksia erotettuina tilasta Patsinmetsä.

Yhteismetsä: Yleisesittely ja hyödyt osuuden omistajalle

Yhteismetsä on metsäalue, joka on perustettu useiden maanomistajien yhteiseksi omaisuudeksi. Sen hallinto perustuu yhteismetsälakiin, ja tavoitteena on kestävän metsätalouden harjoittaminen sekä tuoton maksimointi omistajilleen. Osakkaat eivät omista konkreettisia maa-alueita vaan osuuksia koko yhteismetsästä. Yhteismetsän toiminnasta vastaa yleensä hoitokunta, joka hoitaa käytännön hallinnon, suunnittelun ja talouden.

Yhteismetsän hyödyt osuuden omistajalle:

1. Säännöllinen ja vakaa tuotto: Yhteismetsät jakavat tuottonsa osakkaille verovapaana säännöllisesti, tyypillisesti vuosittain tai useammin. Tuotto muodostuu puunmyynneistä, metsästysoikeuksien vuokrauksesta, sekä muista mahdollisista metsätuloista. Näitä ei osakas laita omaan veroilmoitukseensa, vaan yhteismetsä maksaa 26,5 %:n pääomaverokannan mukaan veron. 

2. Ammattimainen metsänhoito: Yhteismetsän hoitokunta hyödyntää usein metsäalan asiantuntijoita ja laatii pitkän aikavälin metsäsuunnitelmia. Tämä takaa kestävän kehityksen mukaisen metsätalouden ja maksimoi pitkän aikavälin tuoton.

3. Vaivattomuus: Osuuden omistaja ei vastaa päivittäisestä metsänhoidosta tai hallinnollisista tehtävistä. Tämä tekee yhteismetsäosuudesta erityisen houkuttelevan vaihtoehdon esimerkiksi kaupunkilaisille tai sijoittajille, joilla ei ole aikaa tai osaamista metsänhoitoon.

4. Helppo sijoituskohde: Yhteismetsäosuudet tarjoavat vakaan, inflaatiosuojatun ja ekologisesti kestävän sijoitusmuodon. Osuuden hankinta ja omistaminen on yksinkertaista, ja osuuksia voi hankkia joko suoraan perustamisvaiheessa tai jälkimarkkinoilta.

5. Verotukselliset edut: Yhteismetsän tulo verotetaan suoraan yhteismetsän nimissä, ja osakkaat saavat nettotuoton itselleen ilman erillistä verotusta. Tämä voi olla taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin suora metsänomistus.

6. Pitkäjänteinen varallisuuden kehittäminen: Yhteismetsän kautta metsäomaisuus säilyy usein sukupolvien yli paremmin kuin yksittäisillä omistajilla, koska hoito ja päätöksenteko ovat organisoituja ja ammattimaisia.

Yhteenvetona yhteismetsä tarjoaa metsäsijoittajalle vaivattoman, tuottavan ja kestävän vaihtoehdon metsänomistukseen. Se soveltuu niin sijoittajille, perikunnille kuin yksittäisille metsänomistajille, jotka haluavat siirtyä passiivisempaan metsänomistusmuotoon ilman hallinnollista taakkaa.